Tekoälyasetuksen 4 artikla: mitä henkilöstön tekoälyosaamisesta vaaditaan
Tekoälyasetus velvoittaa tukemaan henkilöstön tekoälylukutaitoa. Velvoite on ollut voimassa helmikuusta 2025, ja sanamuoto muuttui heinäkuussa 2026. Mitä se vaatii käytännössä?
· 5 min lukuaika
Lyhyesti
Tekoälyasetuksen 4 artikla velvoittaa jokaisen tekoälyjärjestelmän tarjoajan ja käyttöönottajan tekemään toimia, joilla se tukee henkilöstönsä ja puolestaan toimivien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämistä. Velvoite on ollut voimassa 2. helmikuuta 2025 alkaen. Koontiasetus (EU) 2026/1744 muutti sen sanamuodon 27. heinäkuuta 2026: vaatimus riittävän tason varmistamisesta vaihtui kehittämisen tukemiseen. Velvoite koskee sekä kuntaa, jonka työntekijät käyttävät Copilotia, että yritystä, joka ottaa käyttöön oman tekoälyjärjestelmän. Asetus ei määrää koulutuksen muotoa. Se kuitenkin edellyttää, että toimet suhteutetaan tehtävään ja käyttöön. Käytännössä tämä osoitetaan dokumentoidulla koulutuksella.
Kenelle velvoite kuuluu
Tekoälyasetus (EU) 2024/1689 jakaa toimijat kahteen pääluokkaan. Tarjoaja kehittää tekoälyjärjestelmän tai tuo sen markkinoille omalla nimellään. Käyttöönottaja on organisaatio, joka käyttää tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassaan muussa kuin henkilökohtaisessa ja ei-ammatillisessa tarkoituksessa.
Käyttöönottajien luokka on laaja. Kunta, joka käyttää kielimallia asiakirjojen luonnosteluun, on käyttöönottaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio on käyttöönottaja, jos sen järjestelmässä on tekoälyyn perustuva luokittelu. Yritys on käyttöönottaja, jos sen myyjät kirjoittavat tarjouksia Copilotilla. Asetus ei edellytä, että tekoäly olisi hankittu erikseen tai että se olisi suuririskinen järjestelmä. 4 artikla koskee jokaista käyttöönottajaa koosta ja toimialasta riippumatta.
Velvoite koskee henkilöstön lisäksi muita henkilöitä, jotka vastaavat organisaation puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä. Siksi alihankkija tai vuokratyöntekijä kuuluu velvoitteen piiriin, jos hän käyttää organisaation tekoälyjärjestelmää.
Mitä 27.7.2026 muuttui
Vuoden 2024 alkuperäinen sanamuoto vaati tarjoajia ja käyttöönottajia varmistamaan parhaansa mukaan henkilöstönsä riittävän tekoälylukutaidon. Tekoälyä koskeva digitaalialan koontiasetus (EU) 2026/1744 korvasi artiklan kokonaan. Uusi 1 kohta kuuluu:
Tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on toteutettava toimenpiteitä, joilla ne tukevat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden tekoälylukutaidon kehittämistä, minkä yhteydessä otetaan huomioon heidän tekninen tietämyksensä, kokemuksensa, koulutuksensa ja tekoälyjärjestelmien käyttöyhteys sekä henkilöt tai henkilöryhmät, joihin tekoälyjärjestelmiä on määrä käyttää. Tämä velvoite ei edellytä tarjoajien tai käyttöönottajien takaavan kenenkään yksittäisen henkilön tiettyä tekoälylukutaidon tasoa.
Kolme asiaa muuttui. Painopiste siirtyi lopputuloksesta toimintaan. Organisaation ei tarvitse osoittaa, että jokainen on saavuttanut tietyn tason. Sen sijaan sen on osoitettava, että se on toteuttanut toimenpiteitä, jotka tukevat osaamisen kehittymistä. Yksittäisen henkilön tasoa ei tarvitse taata. Lisäksi komissio ja jäsenvaltiot saivat oman velvoitteensa. Niiden on tuettava erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, julkaistava käytännön esimerkkejä velvoitteen noudattamisesta ja annettava tekoälyneuvoston kautta suosituksia yhteisistä tavoitteista.
Koontiasetuksen johdanto perustelee muutoksen sillä, että tiukka velvoite riittävän tason varmistamisesta rasitti erityisesti pieniä yrityksiä. Johdanto toteaa samalla, että tekoälylukutaidon olisi oltava strateginen painopiste sääntelyvelvoitteista ja seuraamuksista riippumatta. Velvoite siis keveni, mutta se ei kadonnut. Organisaation on edelleen tehtävä jotain, ja sen on pystyttävä näyttämään, mitä.
Mitä tekoälylukutaito tarkoittaa
Asetus määrittelee tekoälylukutaidon taidoiksi, tiedoiksi ja ymmärrykseksi. Niiden avulla tekoälyjärjestelmiä voidaan ottaa käyttöön tietoon perustuen. Niiden avulla ymmärretään myös tekoälyn mahdollisuudet, riskit ja sen mahdollisesti aiheuttama vahinko. Määritelmä on tarkoituksella yleinen. Se ei vaadi ohjelmointitaitoa eikä tilastotieteen opintoja. Kyse on ymmärryksestä siitä, mitä käytetty järjestelmä tekee, missä se erehtyy ja mikä jää käyttäjän vastuulle.
Toimenpiteet suhteutetaan neljään artiklassa nimettyyn asiaan: henkilön tekniseen tietämykseen, kokemukseen ja koulutukseen, tekoälyjärjestelmien käyttöyhteyteen sekä niihin ihmisiin, joihin järjestelmiä käytetään. Sama koulutus ei siis riitä kaikille. Komission kysymys- ja vastausohjeen mukaan sama pätee: yhtä ennalta määrättyä muotoa ei ole. Organisaatio päättää itse, miten osaamista tuetaan, mutta sen on pystyttävä perustelemaan valintansa.
Käytännössä osaaminen asettuu kolmeen tasoon:
- Koko henkilöstö: mitä tekoäly on ja mitä se ei ole, miten kielimalli voi erehtyä, mitä tietoja järjestelmään saa syöttää ja mitä ei sekä milloin ihmisen on tarkistettava tulos.
- Tekoälyä työssään käyttävät: edellisten lisäksi oman työkalun rajat, hyvän kehotteen periaatteet, tulosten arviointi ja virheen tunnistaminen omassa työssä.
- Päättäjät, hankkijat ja valvojat: asetuksen riskiluokat, suuririskisen järjestelmän käyttöönottajan velvoitteet, ihmisen valvonnan järjestäminen ja dokumentointi.
Suuririskisen järjestelmän käyttöönottajalle asetuksen 26 artikla lisää oman vaatimuksen. Ihmisen tekemä valvonta on annettava henkilöille, joilla on siihen tarvittava pätevyys, koulutus ja valtuudet. Tällöin koulutus ei ole enää vain 4 artiklan yleisvelvoite. Se on edellytys sille, että järjestelmää saa ylipäätään käyttää.
Aikataulu
Tekoälyasetus tuli voimaan 1. elokuuta 2024, ja sitä sovelletaan vaiheittain. Koontiasetus siirsi suuririskisten järjestelmien päivämääriä myöhemmäksi.
| Päivä | Mitä alkaa |
|---|---|
| 2.2.2025 | Yleiset säännökset, kielletyt käytännöt ja 4 artiklan osaamisvelvoite alkuperäisessä muodossaan |
| 2.8.2025 | Yleiskäyttöisten tekoälymallien velvoitteet ja hallintorakenne |
| 27.7.2026 | Koontiasetus (EU) 2026/1744 voimaan: uusi 4 artikla |
| 2.8.2026 | Asetuksen pääosa, kansallinen valvonta ja seuraamukset |
| 2.12.2027 | Liitteen III suuririskiset järjestelmät (siirretty koontiasetuksella) |
| 2.8.2028 | Tuotelainsäädäntöön sidotut suuririskiset järjestelmät, liite I (siirretty koontiasetuksella) |
Osaamisvelvoite on siis ollut voimassa helmikuusta 2025. Valvonta ja seuraamukset alkoivat vasta elokuussa 2026, mutta se ei lykännyt velvoitetta. Viranomainen voi kysyä, mitä organisaatio on tehnyt helmikuusta 2025 alkaen.
Mitä tapahtuu, jos velvoitetta ei täytetä
Asetuksen 99 artiklan seuraamuksissa ei ole omaa kohtaa 4 artiklalle. Komissio on vahvistanut, ettei osaamisvelvoitteen laiminlyönnistä seuraa suoraan sakkoa asetuksen nojalla. Uusi sanamuoto vahvistaa saman: se ei edellytä kenenkään osaamistason takaamista. Tämä ei silti tarkoita, että velvoite olisi merkityksetön.
Ensinnäkin kansalliset viranomaiset valvovat velvoitteen noudattamista elokuusta 2026 alkaen. Jäsenvaltio voi myös säätää seuraamuksista kansallisesti. Toiseksi, kun tekoälyn käytöstä syntyy vahinko, ensimmäinen kysymys koskee organisaation toimia käyttäjiensä osaamisen eteen. Vahinko voi olla esimerkiksi virheellinen päätös tai henkilötietojen vuoto kielimalliin. Kolmanneksi julkiset hankinnat ja isot asiakkaat kysyvät yhä useammin osoitusta siitä, että toimittajan henkilöstö osaa käyttää tekoälyä vastuullisesti. Kaikissa kolmessa tilanteessa vastaus on sama: dokumentoidut toimenpiteet, joiden sisältö, osallistujat ja ajankohta voidaan näyttää.
Julkisella sektorilla tähän tulee lisäksi oma kerros: hallintolain ja yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimukset eivät väisty siksi, että päätöksen luonnoksen kirjoitti kielimalli. Virkailija vastaa tuloksesta, ja hänen on osattava arvioida sitä.
Miten velvoite täytetään käytännössä
- Kartoita käyttö. Organisaatio selvittää, mitä tekoälyjärjestelmiä se käyttää, kuka niitä käyttää ja mihin tarkoitukseen. Mukaan lasketaan myös henkilöstön käyttö ilman erillistä päätöstä.
- Jaa henkilöstö tasoihin. Organisaatio jakaa henkilöstön tasoihin: koko henkilöstö, työssään tekoälyä käyttävät sekä päättäjät ja valvojat. Jokaiselle tasolle määritetään oma sisältö.
- Valitse sisältö, joka vastaa omaa käyttöä. Sisällön tulee vastata organisaation omaa käyttöä. Yleinen tekoälyn esittely ei riitä, jos ongelma on se, mitä tietoja Copilotiin saa syöttää. Esimerkkien on tultava omasta työstä.
- Toista ja päivitä. Artikla puhuu kehittämisen tukemisesta, ei kertaluonteisesta koulutuksesta. Kun työkalut, käyttötavat tai säännöt muuttuvat, osaaminen päivitetään. Tähän mikro-oppiminen sopii paremmin kuin vuosittainen koulutuspäivä.
- Dokumentoi. Organisaatio dokumentoi, kuka on käynyt minkä koulutuksen, milloin ja miten osaaminen on todennettu. Pelkkä osallistujalista kertoo, että koulutus pidettiin; koe kertoo, että se vaikutti.
Komissio ylläpitää elävää esimerkkikokoelmaa (living repository) siitä, miten eri organisaatiot ovat toteuttaneet 4 artiklan vaatimukset. Uusi artikla velvoittaa komission julkaisemaan käytännön esimerkkejä yhtenäisellä tietoalustalla. Ne eivät ole sitovia ohjeita, mutta ne näyttävät, mitä viranomainen pitää uskottavana: roolikohtaista, toistuvaa ja dokumentoitua koulutusta.
Suomessa
Tekoälyasetus on suoraan sovellettavaa oikeutta. Velvoite on siksi Suomessa voimassa ilman kansallista lakia. Valvonnan järjestämisestä säädetään kansallisesti. Hallituksen esityksessä keskeiseksi markkinavalvontaviranomaiseksi on esitetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomia. Sektoriviranomaiset valvovat omia alojaan. Tietosuojavaltuutettu valvoo edelleen henkilötietojen käsittelyä myös silloin, kun henkilötietoja käsittelee tekoälyjärjestelmä.
Organisaation kannalta valvojan nimi on toissijainen. Olennaista on, että kysymys "mitä olette tehneet henkilöstönne tekoälylukutaidon eteen?" voidaan esittää. Siihen vastataan sillä, mitä on tehty helmikuusta 2025 lähtien.
Usein kysyttyä
Koskeeko tekoälyasetuksen osaamisvelvoite meitä, jos käytämme vain ChatGPT:tä tai Copilotia?
Kyllä. Organisaatio, joka käyttää tekoälyjärjestelmää työssään, on asetuksen tarkoittama käyttöönottaja. 4 artikla koskee jokaista käyttöönottajaa koosta ja toimialasta riippumatta. Kun yleiskäyttöistä kielimallia käytetään työssä, kyse on tekoälyjärjestelmän käytöstä.
Mikä muuttui heinäkuussa 2026?
Koontiasetus (EU) 2026/1744 korvasi 4 artiklan 27.7.2026 alkaen. Vuoden 2024 teksti vaati varmistamaan parhaansa mukaan riittävän tekoälylukutaidon. Uusi teksti vaatii toimia, joilla tuetaan tekoälylukutaidon kehittämistä. Se ei vaadi takaamaan tiettyä tasoa yksittäiselle henkilölle. Velvoite säilyi, mutta sen mittari keveni.
Riittääkö yksi koulutus kaikille?
Ei. Artikla edellyttää, että toimissa otetaan huomioon henkilön tekninen tietämys, kokemus ja koulutus. Lisäksi otetaan huomioon tekoälyjärjestelmän käyttöyhteys ja ihmiset, joihin järjestelmiä käytetään. Käytännössä kaikille tarvitaan yhteinen perusosaaminen. Syvempää osaamista tarvitsevat ne, jotka käyttävät tekoälyä päätöksissä tai valvovat sitä. Tarkinta osaamista tarvitsevat ne, jotka hankkivat järjestelmiä ja ottavat niitä käyttöön.
Mitä tapahtuu, jos velvoitetta ei täytetä?
Tekoälyasetuksen 4 artiklalle ei ole omaa sakkoa. Puute kuitenkin vaikuttaa, kun viranomainen arvioi muita velvoitteita. Se vaikuttaa myös, kun vahinko on syntynyt ja arvioidaan, oliko käyttäjät koulutettu. Sama koskee tilanteita, joissa julkinen hankinta tai asiakas edellyttää näyttöä osaamisesta. Dokumentoitu koulutus osoittaa, mitä toimenpiteitä organisaatio on tehnyt.