Artikkelit
Artikkeleita osaamisesta ja velvoitteista: miksi mikro-oppiminen toimii, mitä tekoälyasetus ja NIS2 vaativat henkilöstön osaamiselta ja miten osaaminen todennetaan.
- Miksi tiedot luokitellaan ja miten luokka ohjaa käyttöä?
Tietojen luokittelu kertoo, missä tietoa saa säilyttää, kenelle sitä saa lähettää ja miten se pitää suojata. - Miten potilastietojen urkinta estetään ja havaitaan?
Potilastietojen urkintaa estetään rajaamalla käyttöoikeudet työtehtävän mukaan. Urkintaa havaitaan vertaamalla käyttöä käyttöoikeuksiin ja lokitietoihin. - Mitä yhteisrekisterinpito tarkoittaa hyvinvointialueella?
Yhteisrekisterinpito tarkoittaa, että henkilötietojen käsittelystä päätetään yhdessä. Vastuut pitää kuvata niin, että asiakas tietää, keneen hän voi olla yhteydessä. - Mitä sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja vaatii hankinnalta?
Järjestelmähankinnassa tietosuoja suunnitellaan ennen käyttöönottoa. 25 artikla vaikuttaa vaatimuksiin, sopimuksiin ja oletusasetuksiin. - Milloin henkilötietoja saa siirtää EU:n ulkopuolelle?
Henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle vaatii yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen perusteen: riittävyyspäätöksen, suojatoimet tai poikkeuksen. - Mitä käsittelytoimien selosteessa pitää olla ja kenen pitää laatia se?
Käsittelytoimien seloste kertoo, missä henkilötietoja käsitellään, miksi niitä käsitellään, kenelle niitä luovutetaan ja miten tiedot suojataan. - Kenelle suoramarkkinointia saa lähettää ilman lupaa, entä evästeet?
Sähköinen suoramarkkinointi edellyttää usein lupaa. Asiakassuhde, yhteisöosoite ja evästeiden kautta kerätyt henkilötiedot vaikuttavat arvioon. - Mitä työpaikasta ja asiakkaista saa julkaista somessa?
Julkaisu sosiaalisessa mediassa on tietosuojakysymys, jos henkilö on tunnistettavissa. Luvaton julkaisu voi olla henkilötietojen tietoturvaloukkaus. - Mitä asiakkaista saa tallentaa ja kuinka kauan?
Asiakkaista saa tallentaa vain henkilötiedot, jotka ovat tarpeellisia laillista tarkoitusta varten. Säilytysaika ja oikeudet pitää kertoa selvästi. - Mitä Suomen tietosuojalaki lisää tietosuoja-asetukseen?
Suomen tietosuojalaki täydentää yleistä tietosuoja-asetusta muun muassa lasten suostumuksessa, viranomaisen käsittelyssä ja erityisissä tiedoissa. - Milloin lapsen henkilötietoihin tarvitaan huoltajan suostumus?
Suomessa ikäraja on 13 vuotta. Se koskee kuitenkin vain tiettyjä lapsille tarjottavia palveluja, joissa henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen. - Millä perusteella henkilötietoja saa käsitellä?
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan oikeusperuste. Usein peruste on suostumus, sopimus, laki tai oikeutettu etu. - Mitä tietosuoja-asetuksen kuusi periaatetta tarkoittavat työssä?
Yleisen tietosuoja-asetuksen kuusi periaatetta näkyvät arjen valinnoissa: mitä tietoja kerätään, miksi niitä kerätään, kuinka kauan niitä säilytetään ja kenelle tiedot näkyvät. - Etätyön tietoturva: laitteet, verkot ja mitä tehdä, kun kiristysohjelma iskee
Kyberturvallisuuslaki vaatii laitteet, pääsynhallinnan ja poikkeamien käsittelyn kuntoon. Mitä työntekijä tekee kotona, kahvilassa ja tartunnan ensimmäisinä minuutteina. - Julkisuuslaki ja tiedonhallintalaki kunnan työntekijälle: mikä on julkista, mikä salassa ja mitä kirjataan
Kunnan työntekijän asiakirja on viranomaisen asiakirja. Mitä julkisuuslaki vaatii tietopyynnöistä, mitä tiedonhallintalaki asiarekisteristä, käyttöoikeuksista ja lokeista. - Rekisterinpitäjä vai käsittelijä: milloin tarvitaan käsittelysopimus ja mitä 28 artikla vaatii
Pilvipalvelu, palkanlaskija ja tekoälytyökalu käsittelevät henkilötietoja lukuunne. Miten rooli ratkaistaan, mitä sopimuksessa on oltava ja kuka vastaa alihankkijasta. - Mikä on henkilötieto ja milloin se lakkaa olemasta henkilötieto?
Henkilötieto voi olla nimi, tunniste tai tietojen yhdistelmä. Erityisiä henkilötietoryhmiä koskee tiukempi suoja. - Pääsynhallinta, monivaiheinen tunnistus ja salaus: kolme toimenpidettä, jotka laki nimeää
Kyberturvallisuuslaki ja NIS2 nimeävät pääsynhallinnan, todentamisen ja salauksen riskienhallinnan osiksi. Vähimmän oikeuden periaate, MFA ja salaus levossa ja siirrossa. - Palkka-avoimuusdirektiivi: mitä työnantajan pitää tehdä ja milloin laki tulee Suomessa voimaan
Hakijalle palkkatieto ennen neuvottelua, kielto kysyä palkkahistoriaa, oikeus keskipalkkatietoon ja palkkaeroraportointi sadan hengen rajalta. Laki on tulossa voimaan 1.1.2027. - Tekoälyasetuksen kielletyt käytännöt: kahdeksan asiaa, joita ei saa tehdä lainkaan
Tekoälyasetuksen 5 artikla kieltää manipuloinnin, haavoittuvuuksien hyväksikäytön, sosiaalisen pisteytyksen ja tunteentunnistuksen työpaikalla. Kielto on voimassa 2.2.2025 alkaen. - Tekoälyn vinoumat rekrytoinnissa ja HR:ssä: mistä syrjintä tulee ja mitä laki vaatii
Tekoäly oppii datasta, jossa näkyvät menneet valinnat. Mitä tekoälyasetuksen 10 artikla vaatii datasta, yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artikla päätöksistä ja työnantajan keinot. - Tietosuojan vaikutustenarviointi: milloin DPIA on pakollinen ja mitä siihen kirjoitetaan
Yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artikla vaatii arvioinnin, kun käsittely tuo todennäköisesti korkean riskin. Milloin se on pakollinen, mitä siinä on ja mitä tekoäly muuttaa. - Esihenkilön tietosuojavastuu: mitä työntekijän tiedoista saa kerätä, katsoa ja kysyä
Työelämän tietosuojalaki sallii vain työsuhteessa tarpeelliset tiedot. Suostumus ei laajenna tätä. Terveystiedot, testit, kameravalvonta ja sähköposti esihenkilön silmin. - Henkilötietojen tietoturvaloukkaus: 72 tunnin ilmoitus alkaa työntekijän havainnosta
Tietosuoja-asetus antaa 72 tuntia aikaa ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle. Aika alkaa, kun loukkaus tulee ilmi. Mitä työntekijän pitää tehdä heti ja mitä rekisterinpitäjä päättää. - Ilmoituskanava ja ilmoittajan suoja: mitä 50 hengen organisaation pitää tehdä
Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa vähintään 50 hengen organisaatiot ilmoituskanavaan: kuittaus 7 päivässä, palaute 3 kuukaudessa, vastatoimien kielto ja ilmoittajan suoja. - Korkean riskin tekoäly: mitä käyttöönottajan pitää tehdä ennen joulukuuta 2027
Tekoälyasetuksen 26 ja 27 artikla: ihmisvalvonta, lokit, työntekijöille kertominen ja julkishallinnon perusoikeusarviointi. Velvoitteet alkavat 2.12.2027 ja 2.8.2028. - Rekisteröidyn oikeudet: kun asiakas pyytää tietonsa, aikaa on kuukausi
Jokaisella on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä käsitellään, ja saada jäljennös. Mitä vastataan, missä ajassa, mitä saa kieltäytyä ja mitä asiakaspalvelun pitää osata. - Tekoälyn käyttöpolitiikka työpaikalle: mitä siinä pitää sanoa, jotta varjo-tekoäly loppuu
Varjo-tekoäly syntyy, kun työkalu kielletään mutta tarve jää. Toimiva käyttöpolitiikka sanoo, mitä saa käyttää ja syöttää, kuka tarkistaa ja miten 4 artikla täyttyy. - Tekoälyasetuksen 50 artikla: milloin on kerrottava, että vastassa on tekoäly
Avoimuusvelvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen. Kenen on kerrottava chatbotista, kenen merkittävä syväväärennös ja milloin tekoälyllä kirjoitettu tiedote saa jäädä merkitsemättä? - Tietojenkalastelu ja tekoälyhuijaukset: miten työntekijä tunnistaa huijauksen
Kalasteluviesti ei enää erotu kieliopista. Mitä työntekijän pitää tunnistaa, miksi poikkeava pyyntö tarkistetaan toista kanavaa pitkin ja mitä laki vaatii koulutukselta. - AI-opettaja CoreSkillsissä: harjoittelua ja vastauksia, ei arvosanoja
Tekoälyopettaja keskustelee ja esittää kysymyksiä. Kysy sisällöstä vastaa omasta aineistosta ja nimeää lähteet. Kumpikaan ei kirjaa osaamista. Miksi raja on vedetty näin? - Koe ja todistus: miten osaaminen todennetaan, ja miksi tekoälyn arvio ei kelpaa todistukseen
CoreSkillsin todistus perustuu monivalintakokeeseen, jonka kysymykset ihminen on hyväksynyt. Tekoälyopettaja ei vaikuta kokeeseen. Näin koe ja todistus toimivat. - Koulutusnäyttö valvojalle: raportti, joka tulostetaan eikä koota
Kun valvoja tai tilintarkastaja kysyy, kuka on koulutettu ja mihin, vastaus tulostetaan. Sitä ei koota erikseen. Näin koulutusnäyttö, suoritukset ja tahtiraportti toimivat. - Kuusi minuuttia päivässä: miten koulutus tulee työpäivän sisään
CoreSkills tuo päivän tehtävät työntekijän luo: oppitunnin tai kokeen osan kokonaisena, kertaukset sen rinnalla sekä muistutuksen sähköpostiin tai Teamsiin. Näin päivä rakentuu. - Mitä kyberturvallisuuslaki vaatii henkilöstön koulutukselta?
Kyberturvallisuuslaki edellyttää riskiperusteista kyberhygieniaa ja henkilöstön koulutusta osana riskienhallintaa. - Mikro-oppiminen työpaikalla: miksi lyhyt ja toistuva voittaa koulutuspäivän
Mikro-oppiminen tarkoittaa oppimista muutaman minuutin jaksoissa osana työpäivää. Tutkimus selittää, miksi se jää mieleen paremmin kuin yksi pitkä koulutus. - Missä tietonne ovat: CoreSkillsin tietoturva ja tietosuoja tietohallinnon silmin
CoreSkills on oma pilvipalvelunsa Suomessa. Mitä tietoja se käsittelee, minne ne kulkevat, ketkä alihankkijat niitä näkevät ja miten oma Azure OpenAI ja Teams liitetään. - Mitä CoreSkillsin kirjastossa on: lakisääteiset koulutukset, jotka tietävät pykälänsä
CoreSkillsin kirjasto kattaa henkilöstön ja vastuuhenkilöiden tietosuojan, tietoturvan ja tekoälyn velvoitteet. Jokainen koulutus kertoo pykälänsä, ja polku päättyy kokeeseen. - Koskeeko NIS2 ja kyberturvallisuuslaki organisaatiota?
NIS2-direktiivi ja kyberturvallisuuslaki koskevat toimijaa, jos sen toimiala, koko tai kriittinen palvelu tuo sen sääntelyn piiriin. - NIS2 ja kyberturvallisuuslaki: johdon koulutusvelvoite ja henkilöstön kyberhygienia
Kyberturvallisuuslaki (124/2025) toi NIS2-direktiivin Suomeen. Johdon on kouluttauduttava ja valvottava riskienhallintaa. Henkilöstön koulutus on yksi pakollisista toimenpiteistä. - Omasta aineistosta koulutukseksi: perehdytys, ohjeet ja politiikat kuuden minuutin oppitunneiksi
Tuokaa perehdytys, ohjeet ja politiikat Aineisto-sivulle, lukekaa analyysi ja tehkää Studiossa koulutus saman päivän aikana. Tekoäly kirjoittaa, te tarkistatte. - Osaamiskartoitus: miten selvitetään, mitä juuri teidän työssänne pitää osata
Osaamiskartoitus alkaa työnkuvista ja niiden edellyttämistä taidoista. Näin CoreSkills selvittää osaamistarpeen, mittaa nykytilan ja näyttää osaamisaukot työnkuvittain. - Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?
Kyberturvallisuuslaki edellyttää, että merkittävästä poikkeamasta ilmoitetaan 24 tunnissa, 72 tunnissa ja kuukaudessa. - Mitä asiakastietolaki vaatii sote-henkilöstön tietosuojaosaamiselta?
Asiakastietolaki edellyttää kirjallisia ohjeita ja riittävää osaamista asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä. - Mitä tekoälytyökaluun saa syöttää työssä?
Tekoälytyökaluun saa syöttää vain tietoa, joka on työtehtävän kannalta tarpeellista ja sallittua. Henkilötiedot ja luottamukselliset tiedot vaativat erityistä harkintaa. - Tekoälyasetuksen 4 artikla: mitä henkilöstön tekoälyosaamisesta vaaditaan
Tekoälyasetus velvoittaa tukemaan henkilöstön tekoälylukutaitoa. Velvoite on ollut voimassa helmikuusta 2025, ja sanamuoto muuttui heinäkuussa 2026. Mitä se vaatii käytännössä? - Kuka organisaatiossa vastaa tekoälyn käytöstä?
Tekoälyasetus ei edellytä tekoälyvastaavan nimeämistä, mutta organisaation pitää jakaa vastuut roolin ja riskin mukaan. - Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?
Yleinen tietosuoja-asetus ei määrää yhtä tiettyä kurssia, mutta rekisterinpitäjän pitää osoittaa, että henkilöstö osaa käsitellä henkilötietoja oikein. - Milloin tietosuojavastaava on nimettävä ja mitä hänen pitää osata?
Tietosuojavastaava on nimettävä tietyissä julkisen sektorin tehtävissä ja riskialttiissa henkilötietojen käsittelyssä. - Mitä tietoturvavastaavan pitää osata kyberturvallisuuslain piirissä?
Tietoturvavastaavan osaaminen kattaa riskit, poikkeamat, jatkuvuuden, toimitusketjun, salauksen ja pääsynhallinnan. - Mitä NIS2 ja kyberturvallisuuslaki vaativat toimittajalta?
Kun asiakas kuuluu kyberturvallisuuslain piiriin, toimittajan kyberturvallisuus muuttuu osaksi asiakkaan riskienhallintaa.