Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?
Yleinen tietosuoja-asetus ei määrää yhtä tiettyä kurssia, mutta rekisterinpitäjän pitää osoittaa, että henkilöstö osaa käsitellä henkilötietoja oikein.
· 6 min lukuaika
Lyhyesti
Tietosuojaosaaminen tarkoittaa, että henkilötietoja käsittelevä työntekijä tunnistaa henkilötiedon. Hän ymmärtää käsittelyn tarkoituksen ja perusteen, tuntee rekisteröidyn oikeudet ja huomaa mahdollisen henkilötietojen tietoturvaloukkauksen. Yleinen tietosuoja-asetus ei määrää kaikille samaa kurssia. Sen 5 artikla kuitenkin asettaa rekisterinpitäjälle vastuun ja velvollisuuden osoittaa, että tietosuojaperiaatteita noudatetaan. Siksi osaaminen on voitava osoittaa työtehtäviin liittyvillä sisällöillä, suorituksilla ja dokumenteilla. Erityisen tärkeää on ilmoittaa nopeasti organisaation sisällä, koska 33 artiklassa rekisterinpitäjän ilmoitukseen valvontaviranomaiselle liittyy 72 tunnin määräaika.
Kenelle tietosuojaosaamista tarvitaan?
Tietosuoja koskee työtä silloin, kun työssä käsitellään henkilötietoja. Henkilötieto on tieto, joka liittyy tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan ihmiseen. Arkinen esimerkki on nimi sähköpostissa, asiakasnumero, työntekijän sairauspoissaolomerkintä tai kuntalaisen hakemus.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklassa erotetaan kaksi roolia. Rekisterinpitäjä päättää, miksi ja miten henkilötietoja käsitellään. Henkilötietojen käsittelijä käsittelee tietoja rekisterinpitäjän puolesta. Kunta voi olla rekisterinpitäjä palvelutehtävässään. Yritys voi olla rekisterinpitäjä asiakasrekisterissään. Ulkoinen palveluntarjoaja voi olla henkilötietojen käsittelijä, jos se käsittelee tietoja asiakkaansa lukuun.
Perusosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä, joissa henkilötieto voi näkyä. Se voi olla asiakaspalvelua, henkilöstöhallintoa, laskutusta, opetusta, sosiaalipalvelua, myyntiä tai järjestelmän ylläpitoa. Osaamisen taso riippuu tehtävästä. Kaikkien ei tarvitse osata ratkaista vaikeaa kysymystä oikeusperusteesta. Jokaisen henkilötietoja käsittelevän pitää silti tunnistaa, milloin asia kuuluu tietosuojan piiriin.
Jokaisen perusosaaminen alkaa henkilötiedon tunnistamisesta
Ensimmäinen taito on erottaa henkilötieto muusta tiedosta. Tieto voi olla henkilötietoa myös silloin, kun nimi ei näy suoraan. Esimerkiksi sijaintitieto, verkkotunniste tai tietojen yhdistelmä voi tehdä ihmisestä tunnistettavan.
Toinen taito on tunnistaa erityiset henkilötietoryhmät. Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artikla koskee esimerkiksi terveyttä, poliittisia mielipiteitä, uskonnollista tai filosofista vakaumusta ja ammattiliiton jäsenyyttä. Se koskee myös geneettisiä tietoja, biometrisiä tunnistetietoja sekä seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevia tietoja. Näitä tietoja käsitellään työssä vain, jos käsittelylle on asetuksessa tarkoitettu peruste.
Kolmas taito on ymmärtää, että käsittely on laaja käsite. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaan käsittelyä voi olla esimerkiksi kerääminen, tallentaminen, käyttö, luovuttaminen, poistaminen tai tuhoaminen. Työn arjessa tämä tarkoittaa, että myös tiedoston avaaminen, asiakastiedon hakeminen tai sähköpostin lähettäminen voi olla henkilötietojen käsittelyä.
Neljäs taito on erottaa pseudonymisoitu tieto nimettömästä tiedosta. Pseudonymisointi tarkoittaa, että tieto ei enää yhdisty tiettyyn ihmiseen ilman lisätietoja. Se ei automaattisesti poista tietosuojan tarvetta, jos lisätiedot ovat olemassa.
Työntekijän pitää ymmärtää käsittelyn periaatteet ja peruste
Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla kokoaa henkilötietojen käsittelyn periaatteet. Työn arjessa ne näkyvät yksinkertaisina kysymyksinä.
| Osaaminen | Mitä se tarkoittaa työssä | Lähde |
|---|---|---|
| Lainmukaisuus ja läpinäkyvyys | Henkilötietoja käsitellään vain sovittuun ja ymmärrettävään tarkoitukseen. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
| Käyttötarkoitussidonnaisuus | Tietoa ei käytetä uuteen tarkoitukseen vain siksi, että se on saatavilla. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
| Tietojen minimointi | Tehtävään otetaan mukaan vain ne henkilötiedot, joita tehtävä vaatii. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
| Täsmällisyys | Virheellinen henkilötieto huomataan ja korjataan sovitun menettelyn mukaan. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
| Säilytyksen rajoittaminen | Henkilötietoa ei säilytetä tunnistettavassa muodossa pidempään kuin tarkoitus vaatii. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
| Eheys ja luottamuksellisuus | Tieto suojataan luvattomalta käytöltä, häviämiseltä ja vahingoittumiselta. | Yleinen tietosuoja-asetus, 5 artikla |
Periaatteiden lisäksi työntekijän on ymmärrettävä, että käsittelylle tarvitaan oikeusperuste. Yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artikla luettelee perusteet, joiden nojalla käsittely voi olla lainmukaista. Näitä ovat esimerkiksi suostumus, sopimus, lakisääteinen velvoite, elintärkeä etu, yleistä etua koskeva tehtävä, julkisen vallan käyttö ja oikeutettu etu.
Tämä ei tarkoita, että jokainen työntekijä valitsee oikeusperusteen itse. Se tarkoittaa, että työntekijä ymmärtää, ettei henkilötietoja käsitellä vain varmuuden vuoksi tai mielenkiinnosta. Jos käyttötarkoitus muuttuu, asia vaatii uuden arvion.
Rekisteröidyn oikeudet pitää tunnistaa ajoissa
Rekisteröity on henkilö, jonka tietoja käsitellään. Hän voi olla asiakas, kuntalainen, työnhakija, työntekijä, oppilas tai palvelun käyttäjä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artikla edellyttää, että rekisterinpitäjä helpottaa rekisteröidyn oikeuksien käyttöä.
Työntekijän perusosaamista on pyyntöjen tunnistaminen. Henkilö voi pyytää nähdä omat tietonsa. Hän voi pyytää virheen korjaamista. Hän voi pyytää tietojen poistamista, käsittelyn rajoittamista tai tietojen siirtämistä. Nämä oikeudet perustuvat yleisen tietosuoja-asetuksen 15–20 artikloihin.
Määräajat ovat rekisterinpitäjän vastuulla. Yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artiklan mukaan tiedot toimenpiteistä on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Ne on toimitettava joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella. Tämä on mahdollista, kun pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä sitä edellyttävät. Rekisteröidylle on silloin kerrottava jatkamisesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.
Työntekijän arjessa tämä tarkoittaa, että pyyntö ei saa hukkua tavallisen asiakaspalautteen joukkoon. Organisaation pitää tietää, mistä päivästä määräaika alkaa. Siksi perusosaamiseen kuuluu tunnistaa sanat ja tilanteet, jotka voivat olla tietopyyntö tai muu rekisteröidyn oikeuden käyttö.
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus pitää huomata nopeasti
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tilanne, jossa henkilötieto tuhoutuu, häviää, muuttuu, luovutetaan luvatta tai siihen päästään luvatta. Tämä perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklaan. Arkinen esimerkki on viesti, joka sisältää henkilötietoja ja lähetetään väärälle vastaanottajalle. Toinen esimerkki on kadonnut laite, jossa on henkilötietoja.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla velvoittaa rekisterinpitäjän ilmoittamaan loukkauksesta valvontaviranomaiselle. Ilmoitus tehdään ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus on tullut ilmi. Poikkeus koskee tilannetta, jossa loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille.
Henkilötietojen käsittelijän rooli mainitaan erikseen 33 artiklassa. Sen on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta rekisterinpitäjälle ilman aiheetonta viivytystä saatuaan sen tietoonsa.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artikla koskee ilmoittamista rekisteröidylle. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä, kun henkilötietojen tietoturvaloukkaus todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille.
Työntekijän ei tarvitse ratkaista yksin, ilmoitetaanko asiasta valvontaviranomaiselle tai rekisteröidylle. Perusosaamista on tunnistaa mahdollinen loukkaus ja saada tieto nopeasti oikeaan sisäiseen kanavaan. Tämä liittyy myös henkilöstön kyberhygieniaan. Aihe jatkuu artikkelissa Mitä kyberturvallisuuslaki vaatii henkilöstön kyberhygienialta?.
Miten osaaminen osoitetaan käytännössä?
Osoitusvelvollisuus on yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan ydinkohta. Rekisterinpitäjä vastaa periaatteiden noudattamisesta. Sen pitää myös pystyä osoittamaan, että periaatteita noudatetaan. Henkilöstön osaaminen on osa tätä kokonaisuutta, kun henkilöstö käsittelee henkilötietoja.
Käytännön näyttö voi koostua useasta osasta:
- mitä henkilötietojen käsittelyn aiheita on käsitelty
- mihin yleisen tietosuoja-asetuksen artikloihin sisältö liittyy
- mille rooleille sisältö on tarkoitettu
- kuka on käynyt sisällön läpi
- miten osaaminen on tarkistettu
- miten suoritus voidaan todentaa myöhemmin
Pelkkä osallistumismerkintä kertoo, että henkilö oli mukana. Se ei vielä kerro, ymmärsikö hän sisällön. Siksi osaamisen tarkistaminen on vahvempi näyttö kuin pelkkä läsnäolo. Dokumentointi auttaa myös silloin, kun asiakas tai valvontaviranomainen kysyy, miten organisaatio varmistaa henkilötietojen käsittelyn perusosaamisen.
Hyvä näyttö ei tee organisaatiosta automaattisesti vaatimustenmukaista. Se tukee kuitenkin sitä, että organisaatio voi näyttää järjestelmällisen tavan opettaa ja tarkistaa perusasiat. Lyhyen ja toistuvan opiskelun hyödyistä kerrotaan lisää artikkelissa Mikro-oppiminen työpaikalla: miksi lyhyt ja toistuva voittaa koulutuspäivän.
Mitä tietosuojaosaamisen vaatimus ei tarkoita?
Yleinen tietosuoja-asetus ei määrää nimeltä tiettyä koulutusta. Se ei määrää, että kaikilla työntekijöillä olisi sama koulutussisältö. Se ei myöskään määrää todistuksen tiettyä muotoa henkilöstön osaamisesta.
Osaamisvaatimus ei tarkoita, että jokainen työntekijä tekisi juridiset päätökset yksin. Oikeusperusteen valinta, erityisten henkilötietoryhmien käsittelyn arviointi ja tietoturvaloukkauksen lopullinen ilmoitusarvio kuuluvat organisaation sovittuun vastuuketjuun.
Rekisteröidyn oikeudet eivät myöskään aina johda pyydettyyn lopputulokseen. Yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklassa on tilanteita, joissa poistamista koskevaa oikeutta ei sovelleta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 20 artiklan mukaan tietojen siirtämistä koskeva oikeus ei koske käsittelyä, joka on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän hoitamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.
Tärkeä raja on myös se, että tietosuoja ei ole sama asia kuin kaikki tietoturva. Tietoturva suojaa järjestelmiä ja tietoja. Tietosuoja keskittyy henkilötietoihin ja ihmisten oikeuksiin. Ne liittyvät silti arjessa toisiinsa, koska henkilötietojen tietoturvaloukkaus syntyy usein tietoturvan pettämisestä. Tekoälyn käytössä henkilötietojen käsittely voi liittyä myös tekoälyosaamiseen, jota käsitellään artikkelissa Tekoälyasetuksen 4 artikla: mitä henkilöstön tekoälyosaamisesta vaaditaan.
Usein kysyttyä
Vaatiiko GDPR tietosuojakoulutuksen jokaiselle työntekijälle?
Yleinen tietosuoja-asetus ei nimeä mitään tiettyä kurssia tai tuntimäärää. Sen 5 artikla kuitenkin velvoittaa rekisterinpitäjän osoittamaan, että tietosuojaperiaatteita noudatetaan. Siksi organisaation pitää pystyä näyttämään, että henkilötietoja käsittelevillä työntekijöillä on tehtävään sopiva perusosaaminen.
Mitä jokaisen työntekijän pitää osata henkilötiedoista?
Työntekijän pitää tunnistaa henkilötieto. Hänen pitää ymmärtää, miksi tietoa käsitellään, tietää käsittelyn oikeusperuste, tunnistaa rekisteröidyn oikeudet ja osata ilmoittaa mahdollisesta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta organisaation sisällä.
Miten henkilöstön tietosuojaosaaminen osoitetaan?
Osaaminen osoitetaan dokumenteilla, joista käy ilmi, mitä sisältöä on opetettu, kenelle se on tarkoitettu, mihin yleisen tietosuoja-asetuksen kohtiin se liittyy ja ketkä ovat suorittaneet koulutuksen. Hyvä näyttö sisältää myös osaamisen tarkistuksen.
Mikä on 72 tunnin sääntö tietosuojassa?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklan mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus on tullut ilmi. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä ihmisille.
Pitääkö työntekijän ratkaista rekisteröidyn oikeuksia koskevat pyynnöt itse?
Yleensä ei yksin. Työntekijän tehtävä on tunnistaa pyyntö ja ohjata se organisaation sovittuun käsittelyyn. Yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artikla asettaa rekisterinpitäjälle määräajat ja velvoitteet vastata rekisteröidyn pyyntöihin.