Miten potilastietojen urkinta estetään ja havaitaan?
Potilastietojen urkintaa estetään rajaamalla käyttöoikeudet työtehtävän mukaan. Urkintaa havaitaan vertaamalla käyttöä käyttöoikeuksiin ja lokitietoihin.
· 6 min lukuaika · Tekoälyn tuottama · tekoälyn tarkastama
Lyhyesti
Potilastietojen urkinta tarkoittaa asiakas- tai potilastietojen katsomista ilman työtehtävään ja palveluun liittyvää tarvetta. Sitä estetään rajaamalla käyttöoikeudet välttämättömiin tietoihin, tunnistamalla käyttäjät luotettavasti ja antamalla kirjalliset ohjeet. Urkinta havaitaan käytännössä vertaamalla järjestelmän tapahtumatietoja eli lokeja siihen, kuka sai tehdä mitäkin. Asiakastietolain 4, 7, 8 ja 9 § sekä yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla muodostavat rungon tälle valvonnalle.
Urkinta on salassapitovelvollisuuden vastainen pääsy tietoihin
Sosiaali- ja terveydenhuollossa potilastieto on erityisen suojattua tietoa. Asiakastietolain 4 §:n mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot ovat pysyvästi salassa pidettäviä. Arkikielellä tämä tarkoittaa, että tietoa ei saa katsoa, näyttää tai antaa eteenpäin uteliaisuudesta.
Urkinta voi tapahtua myös silloin, kun henkilöllä on tekninen pääsy järjestelmään. Pelkkä käyttäjätunnus ei siis tee katselusta sallittua. Katselulle pitää olla työssä tarvittava syy.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaan terveystiedot ovat henkilötietoja, jotka liittyvät henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen. Sama artikla määrittelee henkilötietojen käsittelyksi esimerkiksi tietojen haun, kyselyn ja käytön. Potilastiedon avaaminen järjestelmässä on siis henkilötietojen käsittelyä.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artikla käsittelee erityisiä henkilötietoryhmiä. Niihin kuuluvat terveyttä koskevat tiedot. Sosiaali- ja terveydenhuollon työssä käsittely voi olla tarpeen hoidon, sosiaalihuollon palvelun tai järjestelmän hallinnon vuoksi. Silloinkin käsittelyä rajoittavat salassapito, työtehtävä ja välttämättömyys.
Sote-tietosuojan perusvaatimuksia käsitellään laajemmin artikkelissa Mitä asiakastietolaki vaatii sote-henkilöstön tietosuojaosaamiselta?.
Käyttöoikeus perustuu työtehtävään ja annettavaan palveluun
Asiakastietolain 9 § on urkinnan ehkäisyn ydinkohta. Sen mukaan oikeus käyttää asiakastietoja perustuu henkilön työtehtävään ja annettavaan palveluun. Henkilöllä saa olla pääsy vain niihin tietoihin, joita hän tarvitsee työtehtävässään.
Tämä on tietojen minimointia käytännössä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla vaatii, että henkilötiedot rajataan siihen, mikä on tarpeellista käsittelyn tarkoituksen kannalta. Potilastiedon kohdalla tarkoitus on esimerkiksi hoidon toteuttaminen tai siihen liittyvä tehtävä.
Käyttöoikeuksien hallinta ei ole vain tekninen asetus. Se on päätös siitä, mitä eri roolit saavat nähdä. Vastaanoton työntekijällä, hoitajalla, lääkärillä ja laskutusta hoitavalla henkilöllä voi olla erilainen tarve tietoihin. Oikeudet eivät saa kasvaa varmuuden vuoksi liian laajoiksi.
Asiakastietolain 9 § edellyttää myös, että käsittelyn perusteena on tietoteknisesti varmistettu asiakas- tai hoitosuhde tai muu palvelun järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvä tehtävä. Tämä tarkoittaa, että järjestelmän on tuettava tietojen käytön kytkentää oikeaan asiakkaaseen ja oikeaan työhön.
Käyttöoikeuksia koskeva malli voidaan hahmottaa näin:
| Kysymys | Mitä työssä pitää ratkaista | Lähde |
|---|---|---|
| Kuka saa katsoa tietoja? | Vain henkilö, jonka työtehtävä ja palvelu sitä edellyttävät. | Asiakastietolain 9 § |
| Mitä tietoja saa katsoa? | Vain välttämättömät asiakas- tai potilastiedot. | Asiakastietolain 9 § ja yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla |
| Millä perusteella tietoja käytetään? | Hoitosuhde, asiakassuhde tai muu palvelun toteuttamiseen liittyvä tehtävä. | Asiakastietolain 9 § |
| Miten oikeudet osoitetaan? | Palvelunantaja pitää rekisteriä käyttäjistä ja heidän oikeuksistaan. | Asiakastietolain 9 § |
Pääsynhallinnan yleisiä tietoturvatoimia avataan myös artikkelissa Pääsynhallinta, monivaiheinen tunnistus ja salaus: kolme toimenpidettä, jotka laki nimeää.
Luotettava tunnistaminen tekee käytöstä jäljitettävää
Urkintaa ei voi ehkäistä, jos järjestelmä ei tiedä luotettavasti, kuka käyttää tietoja. Asiakastietolain 8 § vaatii luotettavaa tunnistamista asiakastietojen käsittelyssä. Tämä koskee asiakasta, palvelunantajaa, apteekkia, muuta käsittelyn osapuolta, näiden edustajia, tietoteknisiä laitteita ja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja.
Työn arjessa tämä tarkoittaa, että yhteiskäyttöiset tunnukset ovat huono lähtökohta. Jos samaa tunnusta käyttää moni, yksittäistä käyttöä ei voi luotettavasti yhdistää oikeaan henkilöön. Silloin myös lokivalvonta heikkenee.
Asiakastietolain 8 § edellyttää myös tunnistusvälineiden voimassaolon tarkistamista. Käytännössä organisaation pitää hallita, kenen tunniste on voimassa ja milloin pääsy pitää päättää. Tämä liittyy esimerkiksi työsuhteen muutoksiin ja tehtävän vaihtumiseen.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla vaatii käsittelyn turvallisuutta. Se koskee rekisterinpitäjää ja henkilötietojen käsittelijää. Artikla mainitsee asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sekä riskin mukaisen turvallisuustason.
Tässä yhteydessä tekninen toimi voi olla esimerkiksi henkilökohtainen tunnistautuminen. Organisatorinen toimi voi olla ohje siitä, milloin potilastieto avataan. Molemmat tarvitaan, koska järjestelmä ei yksin tiedä kaikkea työn tarkoituksesta.
Lokivalvonta näyttää, vastaako käyttö oikeuksia
Loki on järjestelmän tapahtumatieto. Se voi kertoa esimerkiksi, kuka kirjautui järjestelmään tai mitä tietoa katsottiin. Lokivalvonnassa tapahtumatietoja verrataan siihen, mitä henkilön tehtävä ja käyttöoikeus sallivat.
Asiakastietolain 9 § ei tässä lähteessä käytä sanaa loki. Se velvoittaa kuitenkin palvelunantajaa ja apteekkia pitämään rekisteriä asiakastietojen käsittelyssä käytettävien järjestelmien ja asiakasrekisterien käyttäjistä sekä heidän oikeuksistaan. Ilman tätä tietoa ei voida arvioida järkevästi, oliko käyttö sallittua.
Yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla täydentää tätä. Se vaatii turvallisuustason, joka vastaa käsittelyn riskiä. Potilastietojen riski on arjen työssä korkea, koska tiedot koskevat terveyttä ja ovat salassa pidettäviä. Siksi pelkkä käyttöoikeuden antaminen ei riitä, jos väärinkäyttöä ei havaita.
Lokivalvonnassa urkinta voi näkyä esimerkiksi poikkeavana käyttönä. Henkilö voi katsoa tietoja, jotka eivät liity hänen tehtäväänsä. Tieto voi koskea tuttua, julkisuudessa olevaa henkilöä tai asiakasta, jonka palveluun henkilö ei osallistu.
Havaitsemisen jälkeen organisaation pitää arvioida, onko kyseessä henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaan henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi olla myös luvaton pääsy henkilötietoihin. Aihetta jatkaa artikkeli Henkilötietojen tietoturvaloukkaus: 72 tunnin ilmoitus alkaa työntekijän havainnosta.
Kirjalliset ohjeet ja osaaminen sitovat tekniikan arkeen
Käyttöoikeus ja loki eivät yksin muuta toimintaa. Työntekijän on ymmärrettävä, milloin tietoa saa katsoa ja milloin ei. Asiakastietolain 7 § velvoittaa palvelunantajan vastaavan johtajan ja apteekkarin antamaan kirjalliset ohjeet asiakastietojen käsittelystä ja menettelytavoista. Sama pykälä velvoittaa huolehtimaan henkilökunnan riittävästä asiantuntemuksesta ja osaamisesta asiakastietojen käsittelyssä.
Ohjeessa on hyvä näkyä työn arjen rajat. Siinä voidaan kuvata, milloin hoitosuhde tai muu palvelutehtävä oikeuttaa tiedon käyttöön. Siinä voidaan myös kuvata, kenelle työntekijä ilmoittaa, jos hän huomaa väärän käyttöoikeuden tai epäilee urkintaa.
Osaaminen on tärkeää myös siksi, että uteliaisuus voi tuntua harmittomalta. Potilastiedon katsominen ilman työsyytä ei kuitenkaan ole harmiton teko. Se rikkoo salassapitoa ja voi olla luvaton pääsy henkilötietoihin.
Tietosuojan yleiset periaatteet auttavat ymmärtämään, miksi raja on tiukka. Niitä avataan artikkelissa Mitä tietosuoja-asetuksen kuusi periaatetta tarkoittavat työssä?.
Vastuu riippuu siitä, kuka on rekisterinpitäjä
Rekisterinpitäjä on taho, joka määrittää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Määritelmä tulee yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklasta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakastietolain 13 § täsmentää, kuka on asiakastietojen rekisterinpitäjä.
Julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa rekisterinpitäjä on palvelun järjestämisestä vastaava palvelunantaja. Näin on, ellei muualla laissa säädetä toisin. Yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa rekisterinpitäjä on se palvelunantaja, jonka kanssa asiakas on tehnyt sopimuksen palvelun toteuttamisesta. Työterveyshuollossa rekisterinpitäjä määräytyy asiakastietolain 13 §:ssä erikseen kuvatulla tavalla.
Rekisterinpitäjän rooli on tärkeä, koska yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artikla sisältää osoitusvelvollisuuden. Rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan, että henkilötietojen käsittelyn periaatteita noudatetaan. Käyttöoikeusrekisteri, ohjeet, tunnistaminen ja lokivalvonta ovat tässä työssä keskeisiä näyttöjä.
Jos useampi taho määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot, kyse voi olla yhteisrekisterinpitäjistä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 26 artikla edellyttää, että yhteisrekisterinpitäjät määrittelevät vastuualueensa läpinäkyvästi. Hyvinvointialueen näkökulmaa jatkaa artikkeli Mitä yhteisrekisterinpito tarkoittaa hyvinvointialueella?.
Mitä nämä säännöt eivät yksin ratkaise
Asiakastietolain 4, 7, 8, 9 ja 13 § sekä yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla eivät anna tarkkaa aikataulua lokivalvonnalle. Ne eivät sano, kuinka usein lokit pitää tarkistaa. Ne eivät myöskään määrää yhtä teknistä järjestelmää urkinnan havaitsemiseen.
Ne eivät poista ammatillista harkintaa. Kaikki poikkeava käyttö ei automaattisesti ole urkintaa. Päivystys, sijaisuus tai kiireellinen palvelutehtävä voi selittää käyttöä. Siksi lokihavainto pitää yhdistää työvuoroihin, tehtäviin ja palvelutilanteeseen.
Säännöt eivät myöskään tee laajoista käyttöoikeuksista sallittuja vain siksi, että työ on kiireistä. Asiakastietolain 9 §:n perusraja pysyy samana. Oikeus koskee työtehtävissä tarvittavia välttämättömiä tietoja.
Avoimeksi jää myös organisaation oma valvontamalli. Se pitää sovittaa käsittelyn luonteeseen, laajuuteen, asiayhteyteen ja tarkoituksiin. Nämä sanat tulevat yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklasta. Käytännössä sama valvontamalli ei sovi kaikkiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Toimiva malli yhdistää oikeudet, lokit ja ihmiset
Urkinnan ehkäisy alkaa ennen ensimmäistä kirjautumista. Tehtävä määritellään. Käyttöoikeus rajataan. Käyttäjä tunnistetaan. Ohje kertoo, milloin tietoa saa käyttää.
Havaitseminen alkaa siitä, että käyttöä voidaan arvioida jälkikäteen. Käyttäjien oikeudet pitää olla tiedossa. Järjestelmän tapahtumatietoja pitää voida verrata niihin. Poikkeamat pitää käsitellä tavalla, joka sopii salassa pidettävien tietojen luonteeseen.
Kun nämä osat toimivat yhdessä, organisaatio pystyy vastaamaan kolmeen käytännön kysymykseen. Kuka käytti potilastietoa. Mikä oikeus hänellä oli. Mihin työtehtävään käyttö liittyi.
Se on urkinnan ehkäisyn ja havaitsemisen ydin.
Usein kysyttyä
Saako työntekijä katsoa läheisensä potilastietoja?
Potilastietoja ei saa katsoa, jos katsominen ei liity työntekijän työtehtävään ja annettavaan palveluun. Asiakastietolain 9 § sitoo käyttöoikeuden työtehtävään, palveluun ja välttämättömiin tietoihin.
Mihin potilastietojen käyttöoikeus perustuu?
Asiakastietolain 9 §:n mukaan asiakastietojen käyttöoikeus perustuu työtehtävään ja annettavaan palveluun. Henkilöllä saa olla käyttöoikeus vain niihin välttämättömiin tietoihin, joita hän tarvitsee työssään.
Onko lokivalvonta pakollista potilastiedoissa?
Lähteissä ei määritetä lokivalvonnalle tarkkaa tiheyttä tai mallia. Yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla edellyttää riskin mukaista turvallisuutta. Asiakastietolain 9 § edellyttää käyttäjien ja käyttöoikeuksien rekisteriä. Lokivalvonta on käytännön tapa havaita, vastaako käyttö annettuja oikeuksia.
Kuka vastaa potilastietojen käsittelystä?
Asiakastietolain 13 §:n mukaan julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa rekisterinpitäjä on se palvelunantaja, joka vastaa palvelun järjestämisestä. Yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa rekisterinpitäjä on se palvelunantaja, jonka kanssa asiakas on tehnyt sopimuksen palvelusta.
Voiko potilastietojen urkinta olla tietoturvaloukkaus?
Kyllä. Potilastietojen urkinta voi olla henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Yleisen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan mukaan loukkaus kattaa myös luvattoman pääsyn käsiteltyihin henkilötietoihin.