Henkilötietojen tietoturvaloukkaus: 72 tunnin ilmoitus alkaa työntekijän havainnosta
Tietosuoja-asetus antaa 72 tuntia aikaa ilmoittaa tietosuojavaltuutetulle. Aika alkaa, kun loukkaus tulee ilmi. Mitä työntekijän pitää tehdä heti ja mitä rekisterinpitäjä päättää.
· 4 min lukuaika
Lyhyesti
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tapahtuma, jossa henkilötietoja tuhoutuu, häviää, muuttuu tai päätyy luvatta sivulliselle. Yleinen tietosuoja-asetus velvoittaa rekisterinpitäjän ilmoittamaan loukkauksesta valvontaviranomaiselle, Suomessa tietosuojavaltuutetulle. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus on tullut ilmi. Määräaika alkaa, kun organisaatio saa loukkauksen tietoonsa. Käytännössä se tarkoittaa hetkeä, jolloin työntekijä huomaa loukkauksen ja kertoo siitä eteenpäin. Siksi 72 tunnin määräaika koskee koko henkilöstöä, vaikka ilmoituksen tekee rekisterinpitäjä.
Mikä on loukkaus ja mikä ei
Sana loukkaus saa helposti ajattelemaan hyökkäystä. Suurin osa loukkauksista ei ole sellaisia. Sähköposti, jossa on asiakkaan tiedot, lähtee väärälle vastaanottajalle. Palkkalista jaetaan kansioon, jonka koko organisaatio näkee. Kannettava jää junaan. Paperinen potilaslista päätyy sekajätteeseen. Jokainen näistä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Syynä on se, että tieto on voinut päätyä sellaisen henkilön käsiin, jolla ei ole siihen oikeutta.
Loukkaus ei edellytä, että kukaan on käyttänyt tietoa väärin. Riittää, että se on ollut mahdollista. Tietoturvapoikkeama ei kuitenkaan ole yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittama henkilötietojen tietoturvaloukkaus, jos henkilötietoja ei ole ollut mukana. Esimerkiksi palvelunestohyökkäys verkkosivulle voi olla tällainen tilanne. Se voi silti olla ilmoitettava poikkeama kyberturvallisuuslain mielessä. Näiden välinen rajanveto kuuluu tietosuojavastaavan ja tietoturvavastaavan työhön. Siitä kerrotaan lisää jäljempänä.
72 tuntia, ja mistä se alkaa
Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa ilmitulosta. Ilmoitusta ei tarvita, jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille. Jos ilmoitusta ei anneta 72 tunnin kuluessa, viivästykselle on toimitettava perusteltu selitys.
Kaksi asiaa jää tässä usein huomaamatta. Ensimmäinen: määräaika lasketaan ilmitulosta, ei loukkauksen tapahtumisesta. Organisaatio, joka huomaa kuukausia vanhan vuodon tänään, on tänään aikataulussa. Toinen: ilmitulo tarkoittaa organisaation tietoisuutta. Organisaatio tietää sen, mitä sen työntekijät kertovat sille. Jos työntekijä huomaa virheensä perjantaina ja kertoo siitä maanantaina, määräajasta on kulunut valtaosa. Tämä tapahtuu ennen kuin kukaan on ehtinyt arvioida mitään.
Siksi henkilöstön koulutuksen ydin ei ole 72 tuntia vaan heti. Taitokatalogimme kuvaa tason 2 näin: työntekijä ilmoittaa viipymättä oikeaa reittiä, ei yritä korjata tilannetta itse hiljaa eikä poista todisteita. Tilanteen tunnistaminen ja nopea ilmoitus ovat jokaisen työntekijän osuus. Riskin arviointi, ilmoituksen laatiminen ja päätös rekisteröidyille tiedottamisesta ovat rekisterinpitäjän osuus.
Mitä ilmoitukseen kirjoitetaan
Artiklan 3 kohta luettelee vähimmäissisällön. Ilmoituksessa on kuvattava loukkaus. Mahdollisuuksien mukaan siinä kuvataan myös asianomaisten rekisteröityjen ryhmät ja arvioidut lukumäärät sekä henkilötietotyyppien ryhmät ja lukumäärät. Lisäksi ilmoitetaan tietosuojavastaavan tai muun yhteyspisteen tiedot. Ilmoituksessa kuvataan myös loukkauksen todennäköiset seuraukset ja ehdotetut tai toteutetut toimenpiteet, mukaan lukien haittavaikutusten lieventäminen.
Jos kaikkea ei tiedetä 72 tunnin sisällä, tiedot voidaan 4 kohdan mukaan toimittaa vaiheittain ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitusta ei siis pidä viivyttää siksi, että selvitys on kesken. Ensimmäinen ilmoitus kertoo, mitä tiedetään, ja sitä täydennetään.
| Vaihe | Kuka | Mitä |
|---|---|---|
| Havainto | Työntekijä | Ilmoittaa heti organisaation reittiä, ei poista todisteita |
| Ensiarvio | Tietosuojavastaava tai nimetty vastuuhenkilö | Rajaa, mitä tietoa ja keitä loukkaus koskee, aloittaa dokumentoinnin |
| Riskin arviointi | Rekisterinpitäjä | Aiheutuuko riski; jos ei, perustelu kirjataan |
| Ilmoitus viranomaiselle | Rekisterinpitäjä | Tietosuojavaltuutetulle 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus tuli ilmi, tarvittaessa vaiheittain |
| Ilmoitus rekisteröidyille | Rekisterinpitäjä | Jos riski on korkea, ilman aiheetonta viivytystä, selkeällä kielellä |
| Dokumentointi | Rekisterinpitäjä | Jokainen loukkaus, myös ne, joista ei ilmoitettu |
Milloin myös ihmisille kerrotaan
34 artikla koskee ilmoitusta rekisteröidyille eli niille ihmisille, joiden tietoja loukkaus koski. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun loukkaus aiheuttaa todennäköisesti korkean riskin heidän oikeuksilleen ja vapauksilleen. Ilmoituksessa kuvataan selkeällä ja yksinkertaisella kielellä loukkauksen luonne. Lisäksi siinä annetaan ainakin yhteyspiste, todennäköiset seuraukset ja tehdyt toimet.
Ilmoitusta rekisteröidyille ei vaadita, jos tiedot on suojattu niin, etteivät ne ole ulkopuolisen ymmärrettävissä, esimerkiksi salattu. Ilmoitusta ei myöskään vaadita, jos rekisterinpitäjä on jatkotoimilla varmistanut, että korkea riski ei enää todennäköisesti toteudu. Sama koskee tilannetta, jossa henkilökohtainen ilmoitus vaatisi kohtuutonta vaivaa. Silloin käytetään julkista tiedonantoa. Valvontaviranomainen voi myös vaatia ilmoituksen tekemistä, jos rekisterinpitäjä ei ole sitä tehnyt.
Tässä kohdassa näkyy, miksi riskin arviointi kuuluu rekisterinpitäjälle eikä työntekijälle. Sama tapahtuma, kuten kadonnut kannettava, on eri asia salatulla ja salaamattomalla kiintolevyllä. Asian ratkaisee se, joka tuntee suojatoimet.
Kun sama tapahtuma on myös kyberturvallisuuslain poikkeama
Kyberturvallisuuslain (124/2025) piiriin kuuluvalla toimijalla sama kiristysohjelmahyökkäys voi olla sekä henkilötietojen tietoturvaloukkaus että merkittävä poikkeama. Merkittävästä poikkeamasta ilmoitetaan toimialan valvovalle viranomaiselle omilla määräajoillaan: ensi-ilmoitus 24 tunnissa, tarkennus 72 tunnissa ja loppuraportti kuukaudessa. Kaksi ilmoitusta, kaksi viranomaista, kaksi eri kelloa. Kyberturvallisuuslain ilmoitusketju käydään läpi artikkelissa Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?.
Rajanveto on taitokatalogimme tason 4 osaamista: selvityksen johtamista, viranomaisilmoitusten laatimista ja sen tunnistamista, milloin sama tapahtuma vaatii ilmoituksen sekä tietosuojavaltuutetulle että kyberturvallisuuslain mukaiselle toimialan valvovalle viranomaiselle. Tämä osaaminen kuuluu tietosuojavastaavalle ja tietoturvavastaavalle. Heidän osaamisestaan kerrotaan artikkeleissa Milloin tietosuojavastaava on nimettävä ja Mitä tietoturvavastaavan pitää osata.
Mitä laki ei vaadi
Laki ei vaadi ilmoitusta viranomaiselle jokaisesta loukkauksesta. Laki vaatii, että jokainen loukkaus dokumentoidaan ja arvioidaan. Ilmoituksen voi jättää tekemättä vain perustellusti. Ilmoituksen ei myöskään tarvitse olla täydellinen 72 tunnin kohdalla; sitä voi täydentää. Laki ei vaadi työntekijältä riskiarviota. Työntekijältä vaaditaan vain, että hän tunnistaa tilanteen ja kertoo siitä heti.
Tämä osa koulutetaan koko henkilöstölle, ja se mahtuu kuuteen minuuttiin. Loukkausten tunnistaminen on yksi tietosuojan perusteiden neljästä taidosta. Kokonaisuus kuvataan artikkelissa Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?.
Usein kysyttyä
Mikä on henkilötietojen tietoturvaloukkaus?
Henkilötietojen tietoturvaloukkaus tarkoittaa tilannetta, jossa henkilötietoja on tuhoutunut, hävinnyt, muuttunut tai päätynyt luvatta jonkun käsiin. Se ei vaadi hyökkääjää. Loukkaus voi olla sähköposti väärälle vastaanottajalle, kadonnut muistitikku, paperit roskiin ilman silppuria tai liian laaja käyttöoikeus. Ratkaisevaa on, että tieto on voinut päätyä väärään paikkaan. Sillä ei ole merkitystä, onko kukaan vielä käyttänyt sitä.
Kenelle ja missä ajassa loukkauksesta ilmoitetaan?
Rekisterinpitäjä ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetulle ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitus tehdään mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus tuli rekisterinpitäjän tietoon. Ilmoitusta ei tarvita, jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä ihmisten oikeuksille ja vapauksille. Jos määräaika ylittyy, viivästys on perusteltava. Jos riski on korkea, myös henkilöille, joita tiedot koskevat, ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä. Henkilötietojen käsittelijä ilmoittaa loukkauksesta rekisterinpitäjälle ilman aiheetonta viivytystä.
Mitä työntekijän pitää tehdä, kun hän huomaa loukkauksen?
Työntekijä ilmoittaa havainnosta heti organisaation omaa reittiä pitkin, yleensä tietosuojavastaavalle tai tietoturvasta vastaavalle henkilölle. Hän ei yritä korjata tilannetta hiljaa itse. Viestiä ei poisteta eikä laitetta tyhjennetä. Ne ovat todisteita ja kertovat, mitä tietoa loukkaus koski. Työntekijä ei arvioi riskiä eikä päätä, ilmoitetaanko asiasta viranomaiselle. Se on rekisterinpitäjän tehtävä. Sitä varten rekisterinpitäjä tarvitsee tiedon mahdollisimman nopeasti.
Pitääkö jokainen loukkaus ilmoittaa viranomaiselle?
Ei, mutta jokainen henkilötietojen tietoturvaloukkaus dokumentoidaan. Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklan 5 kohta velvoittaa rekisterinpitäjän kirjaamaan kaikki loukkaukset sekä niiden seikat, vaikutukset ja korjaavat toimet. Näin valvontaviranomainen voi tarkistaa, että artiklaa on noudatettu. Ilmoitus viranomaiselle voidaan jättää tekemättä vain, jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä. Myös tämä arvio kirjataan.