Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?

Kyberturvallisuuslaki edellyttää, että merkittävästä poikkeamasta ilmoitetaan 24 tunnissa, 72 tunnissa ja kuukaudessa.

· 6 min lukuaika

Lyhyesti

Kyberturvallisuuslain (124/2025) mukaan merkittävästä tietoturvapoikkeamasta ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle viipymättä. Ensi-ilmoitus tehdään 24 tunnin kuluessa poikkeaman havaitsemisesta. Jatkoilmoitus tehdään 72 tunnin kuluessa poikkeaman havaitsemisesta. Loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa jatkoilmoituksesta. Pitkäkestoisessa poikkeamassa loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa käsittelyn päättymisestä.

Milloin poikkeama on merkittävä?

Kaikki häiriöt eivät ole lain tarkoittamia merkittäviä poikkeamia. Kyberturvallisuuslain 11 § määrittää, milloin ilmoitusvelvollisuus alkaa.

Poikkeama on merkittävä, jos se on aiheuttanut tai voi aiheuttaa vakavan palvelujen toimintahäiriön. Arjessa tämä tarkoittaa tilannetta, jossa organisaation palvelu ei toimi normaalisti. Vaikutus voi olla vakava.

Poikkeama on merkittävä myös silloin, jos se on aiheuttanut tai voi aiheuttaa toimijalle huomattavia taloudellisia tappioita. Kyse ei siis ole vain teknisestä viasta. Kyse on myös vian taloudellisesta vaikutuksesta.

Kolmas merkittävyysperuste koskee muita ihmisiä tai organisaatioita. Poikkeama on merkittävä, jos se on vaikuttanut tai voi vaikuttaa muihin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin. Vaikutuksen pitää aiheuttaa huomattavaa aineellista tai aineetonta vahinkoa. Luonnollinen henkilö tarkoittaa ihmistä. Oikeushenkilö tarkoittaa esimerkiksi yritystä tai muuta organisaatiota.

NIS2-direktiivin 23 artikla käyttää samaa perusajatusta. Merkittävä poikkeama liittyy vakavaan palvelujen toimintahäiriöön, taloudellisiin tappioihin tai huomattavaan vahinkoon muille. Suomen kyberturvallisuuslaki kertoo kotimaisen ilmoitusketjun ja määräajat.

24 tunnin ensi-ilmoitus kertoo, että merkittävä poikkeama on havaittu

Kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaan ensi-ilmoitus tehdään 24 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta. Määräaika alkaa siitä, kun merkittävä poikkeama on havaittu.

Ensi-ilmoitus ei ole valmis tutkintaraportti. Sen tarkoitus on kertoa viranomaiselle nopeasti, että merkittävä poikkeama on tapahtunut.

Kyberturvallisuuslain 11 § vaatii ensi-ilmoitukseen kolme tietoa:

  • merkittävän poikkeaman havaitseminen
  • epäily siitä, johtuuko poikkeama rikoksesta tai muusta lainvastaisesta tai vihamielisestä teosta
  • rajat ylittävien vaikutusten mahdollisuus ja todennäköisyys sekä niitä koskevat ennakointitiedot

Rajat ylittävä vaikutus tarkoittaa vaikutusta, joka voi ulottua Suomen ulkopuolelle. Se voi koskea esimerkiksi palvelua tai asiakasta toisessa jäsenvaltiossa. Lain mukaan tätä mahdollisuutta arvioidaan jo ensi-ilmoituksessa.

NIS2-direktiivin 23 artikla puhuu ennakkovaroituksesta. Se annetaan ilman aiheetonta viivytystä ja aina 24 tunnin kuluessa siitä, kun toimija on tullut tietoiseksi poikkeamasta. Suomen kyberturvallisuuslaissa vastaava vaihe on ensi-ilmoitus.

72 tunnin jatkoilmoitus antaa ensimmäisen arvion vaikutuksista

Kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaan jatkoilmoitus tehdään 72 tunnin kuluessa siitä, kun merkittävä poikkeama on havaittu. Jatkoilmoitus täydentää ensi-ilmoitusta.

Tässä vaiheessa viranomaiselle annetaan ensimmäinen arvio poikkeamasta. Arvio voi tarkentua myöhemmin. Laki ei edellytä, että kaikki syyt ovat vielä lopullisesti selvillä.

Jatkoilmoituksessa ilmoitetaan:

  • arvio merkittävän poikkeaman laadusta
  • arvio poikkeaman vakavuudesta
  • arvio poikkeaman vaikutuksista
  • tekniset vaarantumisindikaattorit, jos niitä on saatavilla
  • mahdolliset päivitykset ensi-ilmoituksen tietoihin

Tekninen vaarantumisindikaattori on tekninen merkki, jonka avulla poikkeamaa voidaan tunnistaa tai selvittää. Se voi auttaa viranomaista ja muita toimijoita arvioimaan, mitä on tapahtunut. Kyberturvallisuuslaki edellyttää niiden ilmoittamista vain, jos niitä on saatavilla.

NIS2-direktiivin 23 artikla kuvaa samaa 72 tunnin vaihetta poikkeamailmoituksena. Sen mukaan ilmoituksessa esitetään ensimmäinen arvio merkittävästä poikkeamasta, sen vakavuudesta ja vaikutuksista sekä vaarantumisindikaattorit, jos niitä on saatavilla.

Luottamuspalvelun tarjoajalla on poikkeus. Kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaan sen on tehtävä jatkoilmoitus 24 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta, jos poikkeama vaikuttaa sen luottamuspalvelujen tarjontaan.

Kuukauden raportti kokoaa syyt, vaikutukset ja lieventävät toimet

Kyberturvallisuuslain 13 § koskee loppuraporttia. Loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa siitä, kun jatkoilmoitus on toimitettu. Jos poikkeama on pitkäkestoinen, loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa sen käsittelyn päättymisestä.

Loppuraportti on eri asia kuin 24 tunnin tai 72 tunnin ilmoitus. Se kokoaa poikkeaman käsittelyn tulokset. Siinä kuvataan, mitä tapahtui, miten vakava poikkeama oli ja mitä vaikutuksia sillä oli.

Kyberturvallisuuslain 13 § vaatii loppuraporttiin neljä kokonaisuutta:

  • yksityiskohtainen kuvaus poikkeamasta, sen vakavuudesta ja vaikutuksista
  • selvitys poikkeaman todennäköisesti aiheuttaneen uhkan tai juurisyyn tyypistä
  • selvitys tehdyistä ja meneillään olevista toimista, joilla vaikutuksia lievennetään
  • selvitys mahdollisista rajat ylittävistä vaikutuksista

Juurisyy tarkoittaa todennäköistä perimmäistä syytä. Se ei ole sama asia kuin havaittu oire. Jos palvelu ei toimi, oire on palvelun häiriö. Juurisyy on tekijä, joka todennäköisesti johti häiriöön.

Kyberturvallisuuslain 12 § edellyttää väliraporttia kahdessa tilanteessa. Valvova viranomainen voi pyytää lisätietoja tai väliraportin. Jos merkittävä poikkeama on pitkäkestoinen, toimijan on annettava väliraportti viimeistään kuukauden kuluttua jatkoilmoituksen antamisesta.

Ilmoitusten määräajat ja sisällöt rinnakkain

Seuraava taulukko kokoaa kyberturvallisuuslain 11–13 §:ssä säädetyt vaiheet.

Vaihe Määräaika Mitä ilmoitetaan
Ensi-ilmoitus 24 tunnin kuluessa havaitsemisesta Poikkeaman havaitseminen, epäily rikoksesta tai muusta lainvastaisesta tai vihamielisestä teosta, rajat ylittävien vaikutusten mahdollisuus ja todennäköisyys
Jatkoilmoitus 72 tunnin kuluessa havaitsemisesta Arvio laadusta, vakavuudesta ja vaikutuksista, tekniset vaarantumisindikaattorit, jos saatavilla, päivitykset ensi-ilmoitukseen
Väliraportti Viranomaisen pyynnöstä tai pitkäkestoisessa poikkeamassa viimeistään kuukauden kuluttua jatkoilmoituksesta Tilannepäivitykset ja käsittelyn eteneminen
Loppuraportti Kuukauden kuluessa jatkoilmoituksesta tai pitkäkestoisessa poikkeamassa kuukauden kuluessa käsittelyn päättymisestä Yksityiskohtainen kuvaus, juurisyyn tyyppi, lieventävät toimet ja rajat ylittävät vaikutukset

Taulukko näyttää tärkeän käytännön eron. Ensimmäisiä ilmoituksia varten ei tarvitse odottaa täydellistä varmuutta. Loppuraportissa tiedot ovat jo yksityiskohtaisempia.

Henkilötietojen tietoturvaloukkaus voi tuoda toisen 72 tunnin ilmoituksen

Tietoturvapoikkeama voi olla myös henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Henkilötieto on tieto, joka liittyy tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan ihmiseen. Esimerkiksi asiakas- tai työntekijätieto voi olla henkilötietoa.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla koskee ilmoitusta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta valvontaviranomaiselle. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava loukkauksesta ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitus on tehtävä mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun loukkaus on tullut ilmi. Poikkeus on tilanne, jossa loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä ihmisten oikeuksille ja vapauksille.

Rekisterinpitäjä tarkoittaa tahoa, joka päättää henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän puolesta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklan mukaan henkilötietojen käsittelijä ilmoittaa loukkauksesta rekisterinpitäjälle ilman aiheetonta viivytystä saatuaan sen tietoonsa.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla edellyttää, että ilmoituksessa kerrotaan muun muassa loukkauksen kuvaus, yhteyspisteen tiedot, todennäköiset seuraukset sekä tehdyt tai ehdotetut toimet haittojen lieventämiseksi. Jos kaikkia tietoja ei voida antaa samaan aikaan, tiedot voidaan antaa vaiheittain ilman aiheetonta viivytystä.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artikla koskee ilmoitusta rekisteröidylle eli henkilölle, jonka tiedoista on kyse. Jos loukkaus todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin ihmisten oikeuksille ja vapauksille, rekisterinpitäjän on ilmoitettava siitä rekisteröidylle ilman aiheetonta viivytystä. Ilmoitusta rekisteröidylle ei vaadita kaikissa tilanteissa, koska artikla sisältää erilliset poikkeukset.

Tietosuojaosaamisen perusvaatimuksia käsitellään lisää artikkelissa Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?.

Johto vastaa siitä, että poikkeamien käsittely on järjestetty

NIS2-direktiivin 21 artikla edellyttää keskeisiltä ja tärkeiltä toimijoilta kyberturvallisuusriskien hallintatoimenpiteitä. Niihin kuuluu poikkeamien käsittely. Poikkeamiin ei siis reagoida vain teknisenä hätätilanteena. Niihin varaudutaan ennalta.

Sama artikla mainitsee myös riskianalyysit, toiminnan jatkuvuuden hallinnan, toimitusketjun turvallisuuden, henkilöstöturvallisuuden, pääsynhallinnan ja kyberturvallisuuskoulutuksen. Poikkeamailmoitus toimii parhaiten, kun nämä asiat on sovittu ennen häiriötä.

NIS2-direktiivin 20 artikla kytkee asian johtoon. Hallintoelimet hyväksyvät riskienhallintatoimenpiteet ja valvovat niiden toteutusta. Artikla edellyttää myös hallintoelinten jäsenten koulutusta. Johdon koulutusvelvoitteesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa NIS2 ja kyberturvallisuuslaki: johdon koulutusvelvoite ja henkilöstön kyberhygienia.

Käytännössä velvollisuus ilmoittaa poikkeamista vaatii selkeän työnjaon. Organisaatiossa on tiedettävä, kuka arvioi, voiko kyse olla merkittävästä poikkeamasta. Lisäksi on tiedettävä, kuka kokoaa 24 tunnin tiedot. Jonkun on täydennettävä 72 tunnin arvio. Jonkun on myös varmistettava, että loppuraportti valmistuu määräajassa.

Mitä velvollisuus ei tarkoita?

Ilmoitusvelvollisuus ei tarkoita, että jokainen pieni tekninen häiriö olisi aina ilmoitettava kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaisena merkittävänä poikkeamana. Laki sitoo ilmoitusvelvollisuuden poikkeaman merkittävyyteen. Merkittävyys perustuu palvelun vakavaan toimintahäiriöön, huomattaviin taloudellisiin tappioihin tai huomattavaan vahinkoon muille.

Velvollisuus ei myöskään tarkoita, että 24 tunnin kohdalla pitäisi tietää kaikki. Ensi-ilmoitus kertoo havaitsemisesta, epäillystä rikoksesta tai vihamielisestä teosta sekä rajat ylittävistä vaikutuksista. Tarkempi arvio annetaan jatkoilmoituksessa ja loppuraportissa.

Velvollisuus ei poista tietosuojan erillisiä sääntöjä. Jos poikkeama koskee henkilötietoja, yleisen tietosuoja-asetuksen 33 ja 34 artiklat voivat tulla sovellettaviksi rinnalla. Sama tapahtuma voi siis vaatia arviointia sekä kyberturvallisuuslain että tietosuojasääntelyn perusteella.

Kyberturvallisuuslain 11 § antaa valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden antaa tarkempia teknisiä määräyksiä ilmoituksen, tiedotuksen tai raportin tietosisällöstä, teknisestä muodosta ja menettelystä. Siksi organisaation oma prosessi ei voi perustua vain yleisiin määräaikoihin. Sen pitää pystyä seuraamaan myös toimialan tarkempia määräyksiä, jos niitä annetaan.

Kyberturvallisuuden perustaitoja henkilöstölle käsitellään lisää artikkelissa Mitä kyberturvallisuuslaki vaatii henkilöstön kyberhygienialta?.

Usein kysyttyä

Milloin tietoturvapoikkeamasta pitää tehdä 24 tunnin ilmoitus?

Kyberturvallisuuslain 11 § edellyttää ensi-ilmoitusta 24 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta. Ilmoituksessa kerrotaan, että poikkeama on havaittu. Siinä kerrotaan myös mahdollisesta rikoksesta tai vihamielisestä teosta sekä mahdollisista rajat ylittävistä vaikutuksista.

Mitä 72 tunnin jatkoilmoituksessa kerrotaan?

Kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaan jatkoilmoitus on tehtävä 72 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta. Ilmoituksessa annetaan arvio poikkeaman laadusta, vakavuudesta ja vaikutuksista. Siinä annetaan myös tekniset vaarantumisindikaattorit, jos niitä on, sekä päivitykset ensi-ilmoituksen tietoihin.

Milloin loppuraportti pitää antaa tietoturvapoikkeamasta?

Kyberturvallisuuslain 13 §:n mukaan organisaation on annettava loppuraportti kuukauden kuluessa jatkoilmoituksen toimittamisesta. Jos poikkeama kestää pitkään, loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa sen käsittelyn päättymisestä.

Pitääkö kaikista tietoturvapoikkeamista ilmoittaa viranomaiselle?

Kyberturvallisuuslain 11 § koskee merkittävää poikkeamaa. Poikkeaman merkittävyys liittyy vakavaan palvelujen toimintahäiriöön, huomattaviin taloudellisiin tappioihin tai huomattavaan vahinkoon muille henkilöille tai organisaatioille.

Miten henkilötietojen tietoturvaloukkaus eroaa kyberpoikkeamasta?

Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla koskee henkilötietojen tietoturvaloukkauksia. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava loukkauksesta valvontaviranomaiselle mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos loukkauksesta ei todennäköisesti aiheudu riskiä ihmisten oikeuksille ja vapauksille.

Lähteet