NIS2 ja kyberturvallisuuslaki: johdon koulutusvelvoite ja henkilöstön kyberhygienia
Kyberturvallisuuslaki (124/2025) toi NIS2-direktiivin Suomeen. Johdon on kouluttauduttava ja valvottava riskienhallintaa. Henkilöstön koulutus on yksi pakollisista toimenpiteistä.
· 4 min lukuaika
Lyhyesti
NIS2-direktiivi on EU:n kyberturvallisuussääntelyä. Suomessa sitä toteuttaa kyberturvallisuuslaki (124/2025), joka tuli voimaan huhtikuussa 2025. Laki koskee keskeisiä ja tärkeitä toimijoita energiasta ja vesihuollosta terveydenhuoltoon ja julkishallintoon. Koulutuksesta laki sanoo kaksi asiaa. Toimijan johdon on itse hankittava riittävä osaaminen kyberturvallisuusriskien hallintaan ja valvottava sitä. Lisäksi henkilöstön kyberhygienia ja koulutus ovat yksi riskienhallinnan vähimmäistoimenpiteistä. Laiminlyönnistä voi seurata hallinnollinen seuraamusmaksu. Johto vastaa velvoitteiden täyttämisestä henkilökohtaisesti.
Mikä NIS2 on ja miten se tuli Suomeen
NIS2-direktiivi on Euroopan unionin direktiivi (EU) 2022/2555 kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamisesta. Se korvasi vuoden 2016 NIS-direktiivin. Se laajensi soveltamisalan uusille sektoreille ja yhdenmukaisti velvoitteet koko unionissa. Jäsenvaltioiden piti saattaa se voimaan 17. lokakuuta 2024 mennessä.
Suomessa direktiivi toteutettiin kyberturvallisuuslailla (124/2025), joka tuli voimaan 8. huhtikuuta 2025. Laissa säädetään riskienhallinnasta, poikkeamailmoituksista, valvonnasta ja seuraamuksista. Se korvasi aiemman sektorikohtaisen sääntelyn yhdellä yleislailla. Valvontaa koordinoi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja sen Kyberturvallisuuskeskus. Sektoriviranomaiset, kuten Energiavirasto ja Valvira, valvovat omia alojaan.
Ketä laki koskee
Laki jakaa toimijat keskeisiin ja tärkeisiin toimijoihin. Jako perustuu sektoriin ja kokoon. Keskeisiä ovat yleensä suuret toimijat erittäin kriittisillä sektoreilla. Tärkeitä ovat keskisuuret toimijat ja muiden sektoreiden toimijat. Kokoraja on pääsääntöisesti keskisuuri yritys. Se tarkoittaa vähintään 50 työntekijää tai 10 miljoonan euron liikevaihtoa. Eräillä aloilla velvoitteet koskevat toimijaa koosta riippumatta.
Sektoreita on yli kymmenen. Erittäin kriittisiä ovat muun muassa energia, liikenne, pankki- ja finanssiala, terveydenhuolto, vesihuolto, digitaalinen infrastruktuuri, tieto- ja viestintätekniikan palvelut ja julkishallinto. Muita kriittisiä ovat esimerkiksi posti, jätehuolto, kemikaalit, elintarvikkeet, valmistava teollisuus ja tutkimus.
Julkisen sektorin kohdalla kysymys on usein, koskeeko laki kuntaa. Valtionhallinnon organisaatiot kuuluvat soveltamisalaan. Kuntaa ei ole nimetty toimijaksi kuntana. Kunnan tai kuntayhtymän toiminta kuuluu kuitenkin lain piiriin, kun se toimii luetelluilla sektoreilla: vesihuoltolaitos, energiayhtiö, satama. Hyvinvointialueet kuuluvat lain piiriin terveydenhuollon toimijoina. Rajanveto kannattaa tehdä toiminnoittain, ei organisaation nimen perusteella.
Laki vaikuttaa myös soveltamisalan ulkopuolella. Keskeisen toimijan on hallittava toimitusketjunsa riskit, ja tämä siirtää vaatimuksia sopimuksiin. Pieni tietotekniikkatoimittaja tai suunnittelutoimisto kohtaa NIS2-direktiivin asiakkaansa sopimusehtoina.
Johdon velvoitteet: hyväksy, valvo, kouluttaudu
Direktiivin 20 artikla ja kyberturvallisuuslaki asettavat velvoitteet toimijan johdolle, eivät tietohallinnolle. Johdon on hyväksyttävä kyberturvallisuusriskien hallinnan toimintamalli ja valvottava sen toteutumista. Johto voi joutua vastuuseen, jos velvoitteita ei täytetä.
Direktiivin mukaan johdon jäsenten on osallistuttava koulutukseen. Toimijan on myös kannustettava siihen, että henkilöstölle tarjotaan vastaavaa koulutusta säännöllisesti. Tavoite on nimetty: johdon on kyettävä tunnistamaan riskit sekä arvioimaan riskienhallinnan käytäntöjä ja niiden vaikutusta toimijan palveluihin.
Tämä muuttaa kyberturvallisuuskoulutuksen luonnetta. Se ei ole enää tietohallinnon asia, jonka johto hyväksyy budjetissa. Se on johdon oma velvoite, jonka täyttäminen on osoitettava. Hallituksen jäsen, joka ei ole käynyt koulutusta, on lain kannalta itse puute.
Kyberhygienia ja koulutus riskienhallintatoimenpiteenä
Direktiivin 21 artiklan 2 kohta luettelee kymmenen toimenpidettä, jotka jokaisen toimijan on toteutettava vähintään. Yksi niistä on perustason kyberhygieniakäytännöt ja kyberturvallisuuskoulutus. Muut yhdeksän ovat riskianalyysi ja tietojärjestelmien turvallisuuspolitiikat, poikkeamien käsittely, toiminnan jatkuvuus ja varmuuskopiointi, toimitusketjun turvallisuus, järjestelmien hankinnan ja ylläpidon turvallisuus, toimenpiteiden tehokkuuden arviointi, salaus, henkilöstöturvallisuus ja pääsynhallinta sekä monivaiheinen tunnistautuminen.
Koulutus on listan ainoa toimenpide, joka koskee jokaista työntekijää. Perustason kyberhygienia tarkoittaa arkisia asioita: salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista, päivityksiä, tietojenkalastelun tunnistamista, laitteiden ja tietojen käsittelyä sekä poikkeamasta ilmoittamista. Suurin osa toteutuneista tietomurroista alkaa näistä, ei järjestelmän haavoittuvuudesta.
Siksi koulutus on myös se toimenpide, jonka toteutuminen on vaikeinta osoittaa. Politiikka on dokumentti ja salaus on asetus. Koulutus taas on tapahtuma, joka on toistettava jokaiselle uudelle työntekijälle ja uudelleen, kun uhka muuttuu. Toimija, jonka ainoa näyttö on kahden vuoden takainen koulutuspäivä, ei pysty osoittamaan säännöllisyyttä.
Valvonta ja seuraamukset
Valvova viranomainen voi tehdä tarkastuksia, pyytää selvityksiä ja antaa määräyksiä puutteiden korjaamiseksi. Keskeisiä toimijoita valvotaan ennakolta. Tärkeitä toimijoita valvotaan jälkikäteen, esimerkiksi poikkeaman tai ilmoituksen perusteella.
Seuraamusmaksun enimmäismäärät tulevat suoraan direktiivistä. Keskeiselle toimijalle maksu on enintään 10 miljoonaa euroa tai 2 prosenttia maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Tärkeälle toimijalle maksu on enintään 7 miljoonaa euroa tai 1,4 prosenttia. Kyberturvallisuuslaissa säädetään vastaavasta hallinnollisesta seuraamusmaksusta Suomessa.
Johdon vastuu on uusi osa sääntelyä. Direktiivi edellyttää, että johdon jäsenet voidaan asettaa vastuuseen riskienhallintavelvoitteiden rikkomisesta. Se antaa viranomaiselle myös keinoja, jotka kohdistuvat henkilöihin, eivät vain organisaatioon. Siksi koulutusvelvoitteen täyttäminen on johdon oma etu, ei vain organisaation etu.
Miten koulutusvelvoite täytetään ja osoitetaan
- Johdolle oma koulutus. Lain soveltamisala ja velvoitteet, riskienhallinnan toimintamalli, kymmenen toimenpidettä, poikkeamailmoitusten määräajat ja johdon oma vastuu. Suoritus kirjataan jokaisen jäsenen kohdalle.
- Koko henkilöstölle kyberhygienia. Tietojenkalastelu ja sosiaalinen manipulointi, salasanat ja monivaiheinen tunnistautuminen, turvallinen etätyö, haittaohjelmat, tietojen luokittelu ja poikkeamasta ilmoittaminen. Esimerkit tulevat omasta työstä, eivät yleisistä esityskalvoista.
- Rooleille syvempi osaaminen. Tietotekniikasta ja tietoturvasta vastaaville riskianalyysi, jatkuvuus ja toimitusketju; hankinnalle toimittajavaatimukset; esihenkilöille henkilöstöturvallisuus.
- Säännöllisyys rakennetaan sisään. Koulutus ei ole vuosittainen tapahtuma, vaan jatkuvaa. Uusi työntekijä saa sen aloittaessaan, ja kaikille se palaa kertauksena, kun uhkakuva muuttuu. Mikro-oppiminen on tähän luonteva muoto, koska se on säännöllistä itsestään.
- Näyttö on valmiina ennen kuin sitä kysytään. Kuka on käynyt mitä, milloin ja millä tuloksella. Koe erottaa koulutuksen suorittaneen pelkästä katsojasta. Kun valvoja pyytää selvityksen, se tulostetaan, ei koota.
Viimeinen kohta on se, jossa kyberturvallisuuslaki ja tekoälyasetuksen osaamisvelvoite kohtaavat. Molemmat kysyvät lopulta samaa: miten organisaatio huolehtii siitä, että ihmiset osaavat, ja miten se osoittaa sen. Sama koulutusjärjestelmä vastaa molempiin, jos se kirjaa jokaisen askeleen.
Usein kysyttyä
Koskeeko NIS2 kuntia?
Kuntaa ei ole nimetty toimijaksi pelkästään kuntana. Kunnan tai kuntayhtymän toiminta kuuluu kuitenkin lain piiriin niillä aloilla, jotka laki luettelee. Näitä ovat esimerkiksi vesihuolto, energia ja terveydenhuolto. Hyvinvointialueet kuuluvat lain piiriin terveydenhuollon toimijoina. Valtionhallinnon organisaatiot kuuluvat soveltamisalaan suoraan.
Mitä johdon koulutusvelvoite käytännössä tarkoittaa?
Johdon jäsenillä on oltava riittävät tiedot ja taidot. Niiden avulla he tunnistavat kyberturvallisuusriskit ja arvioivat riskienhallinnan käytäntöjä sekä niiden vaikutusta toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa johdolle suunnattua koulutusta. Koulutus kattaa lain velvoitteet, riskienhallinnan toimintamallin, poikkeamailmoitukset ja johdon oman vastuun. Koulutuksen suorittaminen dokumentoidaan.
Pitääkö koko henkilöstö kouluttaa?
Direktiivin 21 artikla mainitsee perustason kyberhygieniakäytännöt ja kyberturvallisuuskoulutuksen yhtenä kymmenestä vähimmäistoimenpiteestä. Direktiivin 20 artikla edellyttää, että johto kannustaa koko henkilöstöä säännölliseen koulutukseen. Toimija, jonka henkilöstöä ei ole koulutettu, ei pysty osoittamaan, että se on toteuttanut toimenpiteitä.
Mitä seuraamuksia laiminlyönnistä voi seurata?
Keskeiselle toimijalle hallinnollinen seuraamusmaksu on enintään 10 miljoonaa euroa tai 2 prosenttia maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Tärkeälle toimijalle se on enintään 7 miljoonaa euroa tai 1,4 prosenttia. Lisäksi johto voidaan asettaa vastuuseen velvoitteiden laiminlyönnistä. Valvova viranomainen voi antaa määräyksiä ja velvoittaa korjaamaan puutteet.