Mitä tietoturvavastaavan pitää osata kyberturvallisuuslain piirissä?

Tietoturvavastaavan osaaminen kattaa riskit, poikkeamat, jatkuvuuden, toimitusketjun, salauksen ja pääsynhallinnan.

· 6 min lukuaika

Lyhyesti

Tietoturvavastaavalla tarkoitetaan tässä roolia, joka koordinoi organisaation tietoturvaa ja tukee johtoa. Kun organisaatio kuuluu kyberturvallisuuslain piiriin, roolin on katettava riskienhallinta, tietoturvapoikkeamat, jatkuvuus, toimitusketju, salaus, pääsynhallinta ja henkilöstön kyberturvallisuuskoulutus. Kyberturvallisuuslain 10 § asettaa vastuun johdolle. Siksi tietoturvavastaava ei korvaa johdon vastuuta. Hänen osaamisensa arvo näkyy siinä, että johto saa päätöksiä varten selkeän kuvan riskeistä, toimenpiteistä ja poikkeamien määräajoista.

Tietoturvavastaavan pitää yhdistää laki arjen järjestelmiin

Kyberturvallisuuslain 1 §:ssä säädetään kyberturvallisuutta koskevien riskien hallinnasta. Tietoturvavastaavan työ ei siis ole vain teknistä suojaamista. Siihen kuuluu myös riskien tunnistaminen, vastuiden kuvaaminen ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen.

Kyberturvallisuuslain 7 § velvoittaa toimijaa tunnistamaan, arvioimaan ja hallitsemaan riskejä. Riskit kohdistuvat viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi asiakaspalvelujärjestelmää, ajanvarauspalvelua, tuotannon ohjausta tai kunnan sähköistä asiointia.

Sama pykälä edellyttää, että riskienhallinta estää tai vähentää poikkeamien vaikutuksia mahdollisimman paljon. Vaikutus voi osua organisaation toimintaan, toiminnan jatkuvuuteen, palvelujen vastaanottajiin tai muihin palveluihin. Tietoturvavastaava tarvitsee siksi ymmärrystä myös liiketoiminnasta tai palvelutuotannosta. Pelkkä tekninen järjestelmälista ei riitä.

Kyberturvallisuuslain 8 § edellyttää ajantasaista riskienhallinnan toimintamallia. Toimintamallissa kuvataan tavoitteet, menettelyt ja vastuut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että organisaatiolla on sovittu tapa käsitellä riskejä. Siitä käy ilmi myös, kuka tekee päätöksen, kuka seuraa ja kuka raportoi.

Osaamisalueet tulevat suoraan riskienhallinnan vaatimuksista

Kyberturvallisuuslain 9 § kokoaa osa-alueet, jotka tietoturvavastaavan pitää hallita. NIS2-direktiivin 21 artiklassa on samansuuntainen luettelo kyberturvallisuusriskien hallintakeinoista. Kyse ei ole yhdestä koulutuspäivästä tai yksittäisestä ohjeesta. Kyse on jatkuvasta tavasta johtaa tietoturvaa.

Osaamisalue Lähde Mitä se tarkoittaa työssä
Kyberriskien hallinta ja tietoturvapolitiikat Kyberturvallisuuslain 7–9 § ja NIS2-direktiivin 21 artikla Riskit tunnistetaan ja arvioidaan. Niille valitaan oikeasuhtaiset hallintakeinot. Politiikka kertoo yhteiset säännöt.
Poikkeamien havainnointi ja käsittely Kyberturvallisuuslain 9 § ja 11–13 § Organisaatio tunnistaa häiriön, rajaa vaikutukset, palauttaa toiminnan ja ilmoittaa määräajassa.
Toiminnan jatkuvuus ja varautuminen Kyberturvallisuuslain 9 § Varmuuskopiointi, palautumissuunnittelu ja kriisinhallinta pitävät palvelun käynnissä tai palauttavat sen.
Toimitusketjun turvallisuus Kyberturvallisuuslain 9 § ja NIS2-direktiivin 21 artikla Välittömien toimittajien ja palveluntarjoajien tuotteet, palvelut ja käytännöt arvioidaan riskien kannalta.
Pääsynhallinta ja todentaminen Kyberturvallisuuslain 9 § Järjestelmiin pääsee vain tarvittava henkilö, tarvittavalla oikeudella ja sovitulla tunnistustavalla.
Salaus ja suojattu viestintä Kyberturvallisuuslain 9 § Organisaatio päättää, missä salausmenetelmiä käytetään ja milloin tarvitaan suojattua sähköistä viestintää.

Oikeasuhtaisuus on tärkeä sana. Kyberturvallisuuslain 7 § ja 9 § eivät vaadi kaikilta samaa teknistä ratkaisua. Toimenpiteet suhteutetaan riskeihin, järjestelmän merkitykseen, toiminnan laatuun ja laajuuteen sekä poikkeaman todennäköisyyteen ja vakavuuteen.

Tietoturvavastaavan pitää siksi osata perustella valinnat. Miksi jokin järjestelmä on kriittinen? Miksi jokin riski hyväksytään? Miksi toinen riski vaatii uuden toimenpiteen? Tämä on olennaista johdon päätösten kannalta.

Poikkeamat vaativat määräajat, roolit ja harjoitellun ketjun

Tietoturvapoikkeama on tilanne, jossa järjestelmän tai palvelun turvallisuus tai toiminta vaarantuu. Esimerkkejä ovat laaja palvelukatko, haittaohjelman leviäminen tai tilanne, jossa ulkopuolinen pääsee järjestelmään.

Kyberturvallisuuslain 11 § koskee merkittävää poikkeamaa. Merkittävä poikkeama on tilanne, joka on aiheuttanut tai voi aiheuttaa vakavan palvelujen toimintahäiriön tai huomattavia taloudellisia tappioita. Se voi olla merkittävä myös, jos se vaikuttaa muihin henkilöihin tai oikeushenkilöihin ja aiheuttaa huomattavaa aineellista tai aineetonta vahinkoa.

Tietoturvavastaavan on tunnettava ilmoitusketju. Ensi-ilmoitus tehdään valvovalle viranomaiselle 24 tunnin kuluessa merkittävän poikkeaman havaitsemisesta. Jatkoilmoitus tehdään 72 tunnin kuluessa havaitsemisesta. Luottamuspalvelun tarjoajalla jatkoilmoituksen määräaika on 24 tuntia, jos merkittävä poikkeama vaikuttaa luottamuspalvelujen tarjontaan.

Kyberturvallisuuslain 12 § koskee väliraporttia. Valvova viranomainen voi pyytää lisätietoja tai väliraportin. Jos merkittävä poikkeama on pitkäkestoinen, väliraportti annetaan viimeistään kuukauden kuluttua jatkoilmoituksen antamisesta.

Kyberturvallisuuslain 13 § koskee loppuraporttia. Loppuraportti annetaan kuukauden kuluessa jatkoilmoituksen toimittamisesta. Jos poikkeama on pitkäkestoinen, määräaika lasketaan sen käsittelyn päättymisestä.

Tietoturvavastaavan osaamiseen kuuluu myös rajanveto. Kaikki häiriöt eivät ole merkittäviä poikkeamia. Organisaation pitää silti havaita, kirjata ja käsitellä ne. Ilmoitusvelvollisuuden täyttäminen epäonnistuu helposti, jos organisaatio pohtii merkittävyyttä vasta kriisin aikana. Aihe jatkuu artikkelissa Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?.

Johto vastaa, mutta tietoturvavastaava tekee vastuun näkyväksi

Kyberturvallisuuslain 10 § on tärkeä tietoturvavastaavan roolin kannalta. Sen mukaan johto vastaa siitä, että riskienhallinta toteutetaan ja sitä valvotaan. Johto hyväksyy riskienhallinnan toimintamallin ja valvoo sen toteuttamista.

Johto tarkoittaa lain mukaan hallitusta, hallintoneuvostoa ja toimitusjohtajaa. Siihen kuuluu myös muu niihin rinnastettava asema, jos henkilö tosiasiallisesti johtaa toimintaa.

Tietoturvavastaavan on osattava puhua johdon kieltä. Se tarkoittaa vaikutuksia palveluihin, talouteen, jatkuvuuteen ja asiakkaisiin tai kuntalaisiin. Tekninen havainto pitää muuttaa päätöksenteon kielelle. Esimerkiksi vanhentunut järjestelmä ei ole vain tekninen puute. Se voi olla riski palvelun jatkuvuudelle ja ilmoitusvelvollisuudelle.

Johdon pitää olla riittävästi perehtynyt kyberturvallisuusriskien hallintaan. Tämä ei tee jokaisesta johtajasta teknistä asiantuntijaa. Se tarkoittaa, että johto ymmärtää oman vastuunsa, hyväksyy toimintamallin ja seuraa sen toteutumista. Johdon koulutusvelvoitetta käsitellään lisää artikkelissa NIS2 ja kyberturvallisuuslaki: johdon koulutusvelvoite ja henkilöstön kyberhygienia.

Henkilöstön osaaminen on osa riskienhallintaa

Kyberturvallisuuslain 9 § mainitsee henkilöstöturvallisuuden ja kyberturvallisuuskoulutuksen. NIS2-direktiivin 21 artikla mainitsee perustason kyberhygieniakäytännöt ja kyberturvallisuuskoulutuksen.

Tietoturvavastaavan osaamiseen kuuluu siksi myös koulutuksen suunnittelu. Kaikkien ei tarvitse osata samoja asioita. Taloushallinto kohtaa laskuhuijauksia. Asiakaspalvelu käsittelee tunnistamista ja tietojen luovutusta. Ylläpito vastaa pääsynhallinnasta ja palautumisesta.

Hyvä koulutus liittyy riskeihin. Jos tietoturvapoikkeamat liittyvät usein käyttäjätunnuksiin, koulutus ei voi olla irrallinen muistutus. Sen pitää tukea pääsynhallintaa, todentamista ja henkilöstöturvallisuutta. Henkilöstön kyberturvallisuuden perusteita käsitellään artikkelissa Mitä kyberturvallisuuslaki vaatii henkilöstön koulutukselta?.

Tietoturvavastaavan pitää myös seurata, toimivatko toimenpiteet. Kyberturvallisuuslain 9 § edellyttää hallintatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. NIS2-direktiivin 21 artikla mainitsee menettelyt, joilla arvioidaan toimenpiteiden tehokkuutta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi poikkeamien läpikäyntiä, harjoituksia, havaintojen määrää tai auditointia.

Milloin velvoite ei koske organisaatiota tai ei koske kaikkea toimintaa

Kyberturvallisuuslain soveltamisala ei kata kaikkia organisaatioita eikä kaikkea toimintaa. Lain 3 § sitoo soveltamisen lain liitteissä I tai II tarkoitettuun toimintaan tai toimijaan. Lisäksi toimijan pitää täyttää tai ylittää keskisuurten yritysten edellytykset, ellei laissa säädetä, että laki soveltuu koosta riippumatta.

Lakia sovelletaan koosta riippumatta tietyissä tilanteissa. Kyberturvallisuuslain 3 § mainitsee yleisten sähköisten viestintäverkkojen tai yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajan, luottamuspalvelun tarjoajan, aluetunnusrekisterin ylläpitäjän ja DNS-palveluntarjoajan. Sama pykälä sisältää myös tilanteita, joissa palvelu on kriittinen yhteiskunnan tai talouden kannalta.

Kyberturvallisuuslain 4 § rajaa lain soveltamista. Lain 2 lukua ei sovelleta toimintaan eikä palveluihin, joita tarjotaan maanpuolustuksen, kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai rikosten ennalta estämisen, rikostutkinnan ja syytetoimien toteuttamiseksi. Lakia ei myöskään sovelleta toimijaan, joka tarjoaa vain tällaista toimintaa tai palvelua. Luottamuspalvelun tarjoaja on tästä poikkeus.

Sama pykälä sanoo, että lakia ei sovelleta toimijaan, jonka lain liitteessä I tai II tarkoitettu toiminta on satunnaista ja vähäistä. Kunnan osalta laki soveltuu vain lain liitteessä I tai II tarkoitettuun toimintaan. Tämä on tärkeä rajaus kunnille, joissa sama organisaatio hoitaa monenlaisia tehtäviä.

Kyberturvallisuuslaki ei myöskään nimeä tietoturvavastaavaa pakolliseksi rooliksi. Se määrittää johdon vastuun ja toimijan velvollisuudet. Organisaatio voi silti tarvita nimetyn vastuuhenkilön, jotta riskienhallinnan toimintamalli, poikkeamien käsittely ja raportointi pysyvät koossa.

Puutteet voivat johtaa seuraamuksiin

Kyberturvallisuuslain 35 § mahdollistaa hallinnollisen seuraamusmaksun. Se voi tulla kyseeseen, jos toimija tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö riskienhallinnan, riskienhallinnan toimintamallin laatimisen, 9 §:n osa-alueiden huomioimisen tai toimenpiteiden toteuttamisen. Se voi tulla kyseeseen myös, jos toimija laiminlyö poikkeamailmoituksen, väliraportin tai loppuraportin.

Kyberturvallisuuslain 38 § asettaa enimmäismäärät. Keskeiselle toimijalle enimmäismäärä on 10 000 000 euroa tai kaksi prosenttia edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi. Muulle kuin keskeiselle toimijalle enimmäismäärä on 7 000 000 euroa tai 1,4 prosenttia edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi.

Kyberturvallisuuslain 35 § rajaa myös sen, kenelle seuraamusmaksua ei voi määrätä. Seuraamusmaksua ei voi määrätä esimerkiksi valtion viranomaisille, hyvinvointialueille, kunnallisille viranomaisille eikä tietyille julkisoikeudellisille toimijoille. Tämä ei poista riskienhallinnan velvoitteita. Se rajaa seuraamusmaksun käyttöä.

Tietoturvavastaavan osaamisen ydin on siksi käytännöllinen. Hänen pitää tehdä näkyväksi, missä riskit ovat, mitä niiden eteen tehdään ja miten organisaatio toimii, kun poikkeama havaitaan. Kun nämä asiat ovat selkeitä, johto pystyy kantamaan sille asetetun vastuun.

Usein kysyttyä

Onko tietoturvavastaava vastuussa kyberturvallisuuslain noudattamisesta?

Kyberturvallisuuslain 10 § asettaa vastuun johdolle. Johto hyväksyy riskienhallinnan toimintamallin ja valvoo sen toteutumista. Tietoturvavastaava voi valmistella, koordinoida ja seurata työtä. Laki ei kuitenkaan siirrä johdon vastuuta hänelle.

Mitä tietoturvavastaavan pitää osata NIS2-vaatimuksista?

Tietoturvavastaavan on osattava riskienhallinta, tietoturvapolitiikat, poikkeamien käsittely, toiminnan jatkuvuus, toimitusketjun turvallisuus, pääsynhallinta, salaus, henkilöstöturvallisuus ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi. Nämä osa-alueet perustuvat kyberturvallisuuslain 9 §:ään ja NIS2-direktiivin 21 artiklaan.

Milloin merkittävästä poikkeamasta pitää ilmoittaa?

Kyberturvallisuuslain 11 §:n mukaan merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettava valvovalle viranomaiselle viipymättä. Ensi-ilmoitus tehdään 24 tunnin kuluessa havaitsemisesta. Jatkoilmoitus tehdään 72 tunnin kuluessa. Loppuraportti annetaan kyberturvallisuuslain 13 §:n mukaan kuukauden kuluessa jatkoilmoituksesta.

Koskeeko kyberturvallisuuslaki kuntaa?

Kyberturvallisuuslain 4 §:n mukaan lakia sovelletaan kuntalaissa tarkoitettuun kuntaan vain lain liitteessä I tai II tarkoitetun toiminnan osalta. Kunnan pitää siis erottaa, mitkä sen toiminnot kuuluvat lain piiriin ja mitkä eivät.

Lähteet