Milloin tietosuojavastaava on nimettävä ja mitä hänen pitää osata?
Tietosuojavastaava on nimettävä tietyissä julkisen sektorin tehtävissä ja riskialttiissa henkilötietojen käsittelyssä.
· 5 min lukuaika
Lyhyesti
Tietosuojavastaava on nimettävä, kun yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artiklan ehdot täyttyvät. Velvoite koskee viranomaisia ja julkishallinnon elimiä. Se koskee myös laajamittaista säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa sekä laajamittaista erityisten henkilötietoryhmien tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien tietojen käsittelyä. Tietosuojavastaavan on osattava neuvoa, seurata sääntöjen noudattamista, tukea vaikutustenarviointeja ja toimia valvontaviranomaisen yhteyspisteenä. Osaamisen on perustuttava tietosuojalainsäädäntöön, alan käytäntöihin ja organisaation käsittelyn riskeihin.
Milloin tietosuojavastaava on pakollinen?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artikla määrittää kolme päätilannetta, joissa tietosuojavastaava on nimettävä.
Ensimmäinen tilanne koskee viranomaisia ja julkishallinnon elimiä. Poikkeuksena ovat tuomioistuimet silloin, kun ne hoitavat lainkäyttötehtäviään. Käytännössä julkisen sektorin organisaatio arvioi, kuuluuko sen henkilötietojen käsittely tähän ryhmään.
Toinen tilanne koskee organisaatioita, joiden ydintehtävät muodostuvat käsittelystä, joka vaatii laajamittaista rekisteröityjen säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa. Ydintehtävä tarkoittaa organisaation varsinaista toimintaa, ei pelkkää tukitehtävää. Säännöllinen ja järjestelmällinen seuranta tarkoittaa toistuvaa ja suunniteltua ihmisiin liittyvän tiedon seurantaa palvelussa tai prosessissa.
Kolmas tilanne koskee organisaatioita, joiden ydintehtävät muodostuvat laajamittaisesta käsittelystä. Se kohdistuu yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklan mukaisiin erityisiin henkilötietoryhmiin tai 10 artiklassa tarkoitettuihin rikostuomioita ja rikkomuksia koskeviin tietoihin. Asetuksen 37 artikla ei anna valmista lukurajaa laajamittaisuudelle. Siksi arvio tehdään käsittelyn luonteen, laajuuden ja tarkoitusten perusteella.
| Kysymys | Miksi se ratkaisee nimittämisen |
|---|---|
| Käsitteleekö organisaatio henkilötietoja viranomaisena tai julkishallinnon elimenä? | 37 artikla tekee tietosuojavastaavasta pakollisen tässä tilanteessa, pois lukien tuomioistuimen lainkäyttötehtävät. |
| Ovatko henkilötiedot osa varsinaista ydintehtävää? | 37 artiklan kaksi muuta pakollista perustetta koskevat ydintehtäviä, eivät vain hallinnon taustatyötä. |
| Onko seuranta säännöllistä ja järjestelmällistä? | Toistuva ja suunniteltu seuranta voi tehdä tietosuojavastaavasta pakollisen, jos se on myös laajamittaista. |
| Kohdistuuko käsittely erityisiin henkilötietoryhmiin tai rikostuomioita koskeviin tietoihin? | Laajamittainen käsittely näissä ryhmissä kuuluu 37 artiklan pakollisiin tilanteisiin. |
Mitä nimittäminen käytännössä vaatii?
Tietosuojavastaava voi olla organisaation oma työntekijä. Hän voi myös hoitaa tehtävää palvelusopimuksen perusteella. Tämä perustuu yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artiklaan.
Konserni voi nimetä yhden tietosuojavastaavan, jos häneen voidaan ottaa helposti yhteyttä jokaisesta toimipaikasta. Viranomainen tai julkishallinnon elin voi nimetä yhden tietosuojavastaavan useampaa tällaista elintä varten. Tällöin organisaatiorakenne ja koko pitää ottaa huomioon.
Nimeäminen ei saa jäädä vain sisäiseksi tiedoksi. Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artikla edellyttää, että rekisterinpitäjä tai henkilötietojen käsittelijä julkistaa tietosuojavastaavan yhteystiedot. Ne on myös ilmoitettava valvontaviranomaiselle.
Yhteystiedot eivät ole muodollisuus. Rekisteröidyt voivat yleisen tietosuoja-asetuksen 38 artiklan mukaan ottaa yhteyttä tietosuojavastaavaan kaikissa asioissa, jotka liittyvät heidän henkilötietojensa käsittelyyn ja asetukseen perustuviin oikeuksiin. Tämä tarkoittaa, että yhteydenoton pitää oikeasti tavoittaa oikea henkilö tai toimiva yhteyspiste.
Mitä tietosuojavastaavan pitää osata?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artiklan mukaan nimittämisessä otetaan huomioon ammattipätevyys. Keskeisiä ovat erityisesti asiantuntemus tietosuojalainsäädännöstä ja alan käytännöistä sekä kyky hoitaa 39 artiklan tehtävät.
Tämä osaaminen ei tarkoita vain säädösten lukemista. Tietosuojavastaavan pitää pystyä soveltamaan sääntöjä arjen tilanteisiin. Esimerkiksi rekisteröidyn tarkastuspyyntö ei ole pelkkä lomakeasia. Yleisen tietosuoja-asetuksen 12 artikla edellyttää vastaamista ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä sitä vaativat.
Tietosuojavastaavan osaaminen rakentuu ainakin näistä alueista:
- Rekisteröidyn oikeudet. Näitä ovat esimerkiksi pääsy tietoihin, oikaisu, poisto, käsittelyn rajoittaminen, tietojen siirto, vastustaminen ja automatisoituja päätöksiä koskeva suoja yleisen tietosuoja-asetuksen 15–22 artikloissa.
- Rekisterinpitäjän vastuut. Yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artikla edellyttää teknisiä ja organisatorisia toimia, joilla asetuksen noudattaminen voidaan varmistaa ja osoittaa.
- Rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän roolit. Yleisen tietosuoja-asetuksen 28 artikla edellyttää kirjallista sopimusta, kun käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun.
- Henkilötietojen tietoturvaloukkaukset. Yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artikla edellyttää ilmoitusta valvontaviranomaiselle mahdollisuuksien mukaan 72 tunnin kuluessa siitä, kun henkilötietojen tietoturvaloukkaus on tullut ilmi, ellei riski ole epätodennäköinen.
- Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi. Yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artikla edellyttää arviointia ennen käsittelyä, jos käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin ihmisten oikeuksille ja vapauksille.
- Kansainväliset siirrot. Yleisen tietosuoja-asetuksen 44–49 artiklat koskevat henkilötietojen siirtämistä kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle.
Perustason henkilöstöosaamisesta kertoo lisää artikkeli Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusajoista jatkaa artikkeli Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?.
Tietosuojavastaavan asema pitää suojata
Yleisen tietosuoja-asetuksen 38 artikla kuvaa tietosuojavastaavan asemaa. Organisaation pitää ottaa tietosuojavastaava mukaan henkilötietojen suojaa koskeviin kysymyksiin asianmukaisesti ja riittävän varhain. Tämä tarkoittaa, että tietosuojavastaava ei voi olla vain henkilö, joka tarkastaa asiat jälkikäteen.
Tietosuojavastaavalle pitää antaa resurssit, joita hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen. Hänellä pitää olla pääsy henkilötietoihin ja käsittelytoimiin. Myös hänen asiantuntemuksensa ylläpitämistä pitää tukea.
Asetus suojaa tietosuojavastaavan riippumattomuutta. Hänelle ei saa antaa ohjeita siitä, miten hän hoitaa tehtävänsä. Häntä ei saa erottaa tai rangaista siksi, että hän on hoitanut tehtäviään. Hän raportoi suoraan organisaation ylimmälle johdolle.
Tietosuojavastaava voi hoitaa muitakin tehtäviä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 38 artikla edellyttää kuitenkin, että muut tehtävät eivät aiheuta eturistiriitoja. Eturistiriita voi syntyä, jos sama henkilö päättää henkilötietojen käsittelyn tavoista ja valvoo riippumattomasti samoja päätöksiä.
Mitä tehtäviä tietosuojavastaavalla on?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 39 artikla määrittää tietosuojavastaavan vähimmäistehtävät.
Tietosuojavastaava antaa tietoja ja neuvoja rekisterinpitäjälle tai henkilötietojen käsittelijälle. Hän neuvoo myös työntekijöitä, jotka käsittelevät henkilötietoja. Neuvo voi koskea esimerkiksi sitä, miten rekisteröidyn pyyntö käsitellään tai mitä sopimukseen tarvitaan, kun ulkoinen palvelu käsittelee henkilötietoja.
Tietosuojavastaava seuraa, että asetusta, muuta tietosuojasääntelyä ja organisaation omia tietosuojamenettelyjä noudatetaan. Tähän kuuluvat vastuunjako, tietoisuuden lisääminen, henkilöstön koulutus ja tarkastukset. Tehtävään kuuluu siis myös varmistaa, että tieto ei jää vain tietosuojavastaavalle.
Tietosuojavastaava antaa pyydettäessä neuvoja tietosuojaa koskevasta vaikutustenarvioinnista. Hän myös valvoo sen toteutusta yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaisesti. Vaikutustenarviointi on tarpeen esimerkiksi silloin, kun suunniteltu käsittely todennäköisesti aiheuttaa korkean riskin ihmisten oikeuksille ja vapauksille.
Tietosuojavastaava tekee yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa. Hän toimii myös valvontaviranomaisen yhteyspisteenä käsittelyyn liittyvissä kysymyksissä.
Tietosuojavastaava hoitaa tehtävät riskiperusteisesti. Yleisen tietosuoja-asetuksen 39 artikla edellyttää, että tietosuojavastaava ottaa huomioon käsittelytoimiin liittyvän riskin sekä käsittelyn luonteen, laajuuden, asiayhteyden ja tarkoitukset.
Tekoäly voi lisätä vaikutustenarvioinnin osaamistarvetta
Tekoälyasetus tuo osalle organisaatioista uuden arviointikerroksen. Sen 27 artikla koskee suuririskisten tekoälyjärjestelmien perusoikeusvaikutusten arviointia tietyissä käyttötilanteissa.
Säännös koskee käyttöönottajia, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai julkisia palveluja tarjoavia yksityisiä yhteisöjä. Se koskee myös käyttöönottajia, jotka käyttävät liitteessä III olevan 5 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä. Arviointi tehdään ennen suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa.
Tekoälyasetuksen 27 artikla kytkeytyy tietosuojaan, kun vaikutuksia on jo arvioitu yleisen tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaisessa tietosuojaa koskevassa vaikutustenarvioinnissa. Tällöin perusoikeusvaikutusten arviointi täydentää tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia.
Tietosuojavastaavan ei tarvitse olla tekoälyn ainoa vastuuhenkilö. Hänen pitää silti ymmärtää, milloin henkilötietojen käsittely, automatisoitu päätöksenteko ja vaikutustenarvioinnit kohtaavat. Tekoälyosaamisen velvoitteista kertoo lisää artikkeli Tekoälyasetuksen 4 artikla: mitä henkilöstön tekoälyosaamisesta vaaditaan.
Milloin velvoite ei sovellu ja mitä tietosuojavastaava ei tee?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artikla ei vaadi tietosuojavastaavaa kaikilta yrityksiltä. Se ei myöskään anna työntekijämäärään perustuvaa automaattista rajaa nimeämiselle. Ratkaisevaa on, kuka käsittelee henkilötietoja, millaisia ydintehtävät ovat ja kuinka laajaa käsittely on.
Tietosuojavastaava voidaan silti nimetä vapaaehtoisesti. Silloin tehtävä pitää järjestää niin, että 37–39 artiklojen vaatimukset asemasta, osaamisesta ja tehtävistä toteutuvat.
Tietosuojavastaava ei poista rekisterinpitäjän vastuuta. Yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artikla asettaa vastuun rekisterinpitäjälle. Rekisterinpitäjän pitää tehdä toimet, joilla asetuksen noudattaminen voidaan varmistaa ja osoittaa.
Tietosuojavastaava ei myöskään voi toimia tehokkaasti ilman tietoa. Jos hän ei saa pääsyä käsittelytoimiin, sopimuksiin, loukkausdokumentaatioon tai vaikutustenarviointeihin, 38 ja 39 artiklojen tehtävät jäävät muodollisiksi. Siksi nimeäminen on vasta alku. Todellinen näyttö syntyy osaamisesta, asemasta ja arjen toiminnasta.
Usein kysyttyä
Milloin tietosuojavastaava on pakko nimetä?
Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artiklan mukaan tietosuojavastaava on nimettävä, kun henkilötietoja käsittelee viranomainen tai julkishallinnon elin. Hänet on nimettävä myös, kun ydintehtävät ovat laajamittaista, säännöllistä ja järjestelmällistä seurantaa tai laajamittaista erityisten henkilötietoryhmien tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyvien tietojen käsittelyä.
Voiko yritys nimetä tietosuojavastaavan vapaaehtoisesti?
Kyllä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artikla sallii tietosuojavastaavan nimeämisen myös muissa tilanteissa. Jos tietosuojavastaava nimetään, hänen asemansa ja tehtävänsä on järjestettävä asetuksen 38 ja 39 artiklan mukaan.
Mitä tietosuojavastaavan pitää osata?
Tietosuojavastaavalla pitää olla asiantuntemusta tietosuojalainsäädännöstä ja alan käytännöistä. Käytännössä osaaminen kattaa rekisteröidyn oikeudet, rekisterinpitäjän vastuut, käsittelysopimukset, tietoturvaloukkaukset, vaikutustenarvioinnit, tietosuojan organisoinnin ja kansainväliset siirrot.
Voiko tietosuojavastaava olla ulkoinen asiantuntija?
Kyllä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 37 artiklan mukaan tietosuojavastaava voi olla organisaation henkilöstön jäsen tai hoitaa tehtävää palvelusopimuksen perusteella.
Vastaako tietosuojavastaava organisaation tietosuojasta?
Tietosuojavastaava ei vastaa samalla tavalla kuin rekisterinpitäjä. Yleisen tietosuoja-asetuksen 24 artiklan mukaan rekisterinpitäjä vastaa siitä, että asetusta noudatetaan ja että noudattaminen voidaan osoittaa. Tietosuojavastaava neuvoo, seuraa, kouluttaa ja toimii yhteyspisteenä.