Pääsynhallinta, monivaiheinen tunnistus ja salaus: kolme toimenpidettä, jotka laki nimeää

Kyberturvallisuuslaki ja NIS2 nimeävät pääsynhallinnan, todentamisen ja salauksen riskienhallinnan osiksi. Vähimmän oikeuden periaate, MFA ja salaus levossa ja siirrossa.

· 4 min lukuaika

Lyhyesti

Kolme toimenpidettä estää suurimman osan tietomurroista, ja laki nimeää ne kaikki. Pääsynhallinta rajaa, kuka pääsee mihinkin. Monivaiheinen tunnistus varmistaa, että tunnuksen käyttäjä on tunnuksen omistaja. Salaus tekee tiedosta lukukelvotonta sille, joka saa sen haltuunsa luvatta. Kyberturvallisuuslain 9 § edellyttää menettelyjä pääsynhallintaan ja todentamiseen sekä toimintaperiaatteita salausmenetelmien käyttöön. NIS2-direktiivin 21 artikla luettelee samat vähimmäistoimenpiteinä. Julkishallinnossa tiedonhallintalaki lisää vaatimuksen siitä, että käyttöoikeudet perustuvat tehtäviin ja käytöstä jää lokitieto. Yksikään näistä ei ole pelkkä tekninen asetus. Jokainen on prosessi, jolla on omistaja.

Mitä laki sanoo

Kyberturvallisuuslain (124/2025) 9 §:n 2 momentti luettelee, mitä riskienhallinnan toimintamallissa on ainakin huomioitava ja pidettävä ajan tasalla. Luettelossa ovat pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyt (7 kohta). Siinä ovat myös salausmenetelmien käyttöä koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt. Tarvittaessa luetteloon kuuluvat myös toimet suojatun sähköisen viestinnän käyttämiseksi (8 kohta) sekä henkilöstöturvallisuus (6 kohta). NIS2-direktiivin 21 artiklan 2 kohta nimeää vastaavasti kryptografian ja tarvittaessa salauksen käyttöä koskevat toimintaperiaatteet ja menettelyt (h). Se nimeää myös henkilöstöturvallisuuden, pääsynhallintaperiaatteet ja omaisuudenhallinnan (i) sekä tarvittaessa monivaiheisen todennuksen tai jatkuvan todennuksen ratkaisut (j).

Julkishallinnolle tiedonhallintalaki (906/2019) sanoo asian tarkemmin. Lain 16 §:n mukaan tietojärjestelmästä vastuussa olevan viranomaisen on määriteltävä käyttöoikeudet käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan. Käyttöoikeudet on myös pidettävä ajan tasalla. Lain 17 § velvoittaa keräämään tietojärjestelmien käytöstä ja tietojen luovutuksista tarpeelliset lokitiedot, kun käyttö edellyttää kirjautumista. Lokien tarkoitus on käytön ja luovutusten seuranta sekä teknisten virheiden selvittäminen.

Yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artikla edellyttää käsittelyn riskiin nähden asianmukaista turvallisuustasoa. Artikla nimeää salauksen yhdeksi toimenpiteeksi. Sen 34 artiklan 3 kohta antaa salaukselle konkreettisen hyödyn: jos vuotaneet henkilötiedot on suojattu niin, etteivät ne ole ulkopuolisen ymmärrettävissä, rekisteröidyille ei tarvitse ilmoittaa loukkauksesta. Ehto täyttyy vain, jos salausavain ei ole vuotanut samalla. Siksi avaintenhallinta on osa salausta.

Pääsynhallinta: vähimmän oikeuden periaate

Vähimmän oikeuden periaate tarkoittaa, että jokaisella on pääsy vain siihen, mitä tehtävä edellyttää. Periaate kuulostaa itsestään selvältä, mutta toteutuu harvoin. Oikeuksia on helpompi antaa kuin ottaa pois. Tavallisessa organisaatiossa on paljon käyttöoikeuksia, jotka annettiin päättyneeseen projektiin. Osa oikeuksista liittyy tehtävään, josta henkilö on jo siirtynyt.

Elinkaaren vaihe Mitä tehdään Kuka
Työsuhteen alku Oikeudet tehtävän mukaan rooliprofiilista, ei edeltäjän oikeuksia kopioimalla Esihenkilö pyytää, IT toteuttaa
Tehtävän vaihto Vanhat oikeudet poistetaan, uudet annetaan; ei kerrytetä Esihenkilö, HR
Säännöllinen tarkistus Jokaisen järjestelmän oikeudet käydään läpi ja perustellaan uudelleen Järjestelmän omistaja
Pääkäyttäjäoikeudet Erillinen tunnus, jota käytetään vain hallintatehtäviin, aina monivaiheisella tunnistuksella IT
Työsuhteen päättyminen Kaikki oikeudet poistetaan päättymispäivänä, automaattisesti HR:n tiedosta HR laukaisee, IT toteuttaa

Taitokatalogimme pitää tätä tason 4 taitona henkilöstöhallinnolle ja tietohallinnolle. Kirjaston koulutus Pääsynhallinta ja henkilöstöturvallisuus päättyy lopputehtävään. Siinä ratkaistaan vähimmän oikeuden rajatapaus henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon välissä. Rajatapaus on tavallisesti juuri siirtymä: henkilö hoitaa kahta tehtävää, tai sijainen tarvitsee oikeudet nopeasti. Esihenkilön osuus käyttöoikeuksiin kerrotaan artikkelissa Esihenkilön tietosuojavastuu.

Monivaiheinen tunnistus

Salasana todistaa vain, että kirjautuja tietää salasanan. Se ei todista, että kirjautuja on tunnuksen omistaja. Salasanan voi kalastella, arvata tai ostaa vuotaneesta tietokannasta. Monivaiheinen tunnistautuminen lisää toisen tekijän, jota hyökkääjällä ei ole. Se voi olla puhelimen sovelluksen vahvistus, laitteeseen sidottu avain tai fyysinen tunnistin. Kalasteltu salasana on sen jälkeen hyödytön ilman toista tekijää.

NIS2-direktiivi käyttää sanaa "tarvittaessa". Se tarkoittaa, että riskiarvio ratkaisee tarpeen. Käytännössä arvio päätyy samaan: etäyhteydet, sähköposti, pilvipalvelut ja kaikki pääkäyttäjätunnukset vaativat toisen tekijän, koska niihin hyökätään eniten. Tunnistautumisen tekijät eivät ole yhtä vahvoja. Tekstiviesti on parempi kuin pelkkä salasana, mutta sen voi kaapata. Sovelluksen vahvistus on parempi. Laitteeseen sidottu avain toimii vain oikealla verkkosivulla. Siksi se kestää myös kalastelun, jossa käyttäjä itse syöttää koodin huijaussivulle. Siitä, miltä sellainen huijaus näyttää, kerrotaan artikkelissa Tietojenkalastelu ja tekoälyhuijaukset.

Salaus levossa ja siirrossa

Salaus on kaksi eri asiaa. Salaus levossa tarkoittaa, että tallennettu tieto on salattu. Kannettavan levyä, puhelinta, varmuuskopioita ja pilvitallennusta ei voi lukea ilman avainta. Sen merkitys on suurin silloin, kun fyysinen laite katoaa. Yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artikla tekee siitä rajan, joka ratkaisee, lähetetäänkö tuhansille ihmisille kirje. Salaus siirrossa tarkoittaa, että tieto kulkee verkossa salattuna: verkkopalveluissa TLS-suojatulla yhteydellä (Transport Layer Security) ja etäyhteyksissä virtuaalisella erillisverkolla (VPN). Silloin sitä ei voi lukea tai muuttaa matkalla.

Kyberturvallisuuslaki ei vaadi salaamaan kaikkea. Se vaatii toimintaperiaatteet siitä, mitä salataan ja miten. Taitokatalogimme tason 4 kuvaus salaukselle ja pääsynhallinnalle tarkoittaa juuri tätä: se määrittelee salauksen vaatimukset levossa ja siirrossa ja perustelee ratkaisun riskillä. Kirjaston koulutus Kryptografia ja salaus päättyy lopputehtävään, jossa rajatapaus ratkaistaan ja perustellaan. Avaintenhallinta jää helpoimmin tekemättä: salaus ei suojaa mitään, jos avain on samassa paikassa kuin tieto.

Mitä nämä eivät ratkaise

Pääsynhallinta ei estä käyttöoikeuden saanutta käyttämästä oikeutta väärin. Siihen tarvitaan lokit ja niiden seuranta. Julkishallinnossa tiedonhallintalain 17 § säätää niistä. Monivaiheinen tunnistautuminen ei estä käyttäjää hyväksymästä vahvistuspyyntöä, jota hän ei itse käynnistänyt. Näin voi käydä, jos hän ei tiedä, ettei sitä saa tehdä. Siihen tarvitaan koulutus. Salaus ei suojaa tietoa, joka on avattu ja luettavissa kirjautuneen käyttäjän istunnossa, jos käyttäjätunnus on kaapattu. Nämä kolme toimenpidettä toimivat yhdessä ja koulutetun henkilöstön kanssa. Laki vaatii ne kaikki samassa pykälässä.

Tietoturvavastaavan osaamista käsitellään kokonaisuutena artikkelissa Mitä tietoturvavastaavan pitää osata kyberturvallisuuslain piirissä?. Sitä, mitä tehdään, kun suojaukset pettävät, käsitellään artikkelissa Henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

Usein kysyttyä

Mitä vähimmän oikeuden periaate tarkoittaa?

Jokaisella on pääsy vain niihin tietoihin ja järjestelmiin, joita hänen tehtävänsä edellyttää. Pääsyä ei anneta enempää eikä pidemmäksi aikaa. Käyttöoikeus annetaan tehtävän perusteella. Se tarkistetaan tehtävän vaihtuessa ja poistetaan, kun tehtävä tai työsuhde päättyy. Julkishallinnossa tiedonhallintalain 16 § sanoo saman suoraan: käyttöoikeudet määritellään käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan ja pidetään ajan tasalla.

Onko monivaiheinen tunnistus pakollinen?

NIS2-direktiivin 21 artiklan 2 kohdan j alakohta nimeää monivaiheisen tai jatkuvan todentamisen ratkaisut vähimmäistoimenpiteeksi tarvittaessa. Kyberturvallisuuslain 9 § edellyttää pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyjä osana riskienhallintaa. Laki ei nimeä tiettyä tekniikkaa. Riskiperusteinen arvio johtaa kuitenkin käytännössä lähes aina siihen, että etäyhteydet, sähköposti ja pääkäyttäjätunnukset vaativat toisen tunnistustavan. Salasana yksin ei enää ole todentamista. Se on arvaus siitä, ettei kukaan ole hankkinut salasanaa tietojenkalastelulla.

Mitä salaus levossa ja siirrossa tarkoittaa?

Levossa tieto on tallennettu ja salattu. Silloin kadonnut kannettava, varmuuskopionauha tai pilvitallennus ei ole luettavissa ilman avainta. Siirrossa tieto kulkee verkossa salattuna, esimerkiksi TLS-yhteydellä tai VPN:llä. Silloin sitä ei voi lukea matkalla. Kyberturvallisuuslain 9 § edellyttää toimintaperiaatteita salausmenetelmien käytölle. Yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artiklan mukaan salattuna vuotaneesta tiedosta ei tarvitse ilmoittaa rekisteröidyille, jos tieto pysyy luvattomille lukukelvottomana. Tämä tarkoittaa, että myös avain on turvassa.

Kuka vastaa käyttöoikeuksista, kun työntekijä lähtee?

Esihenkilö tietää, että työsuhde päättyy. Henkilöstöhallinto tietää päivän, ja tietohallinto poistaa käyttöoikeudet. Jos ketju katkeaa, oikeudet jäävät voimaan. Silloin entinen työntekijä tai hänen tunnuksensa saanut hyökkääjä pääsee sisään. Prosessi, jossa työsuhteen päättyminen käynnistää oikeuksien poiston automaattisesti, on pääsynhallinnan tärkein yksittäinen hallintakeino. Sille on nimettävä omistaja.

Lähteet