Esihenkilön tietosuojavastuu: mitä työntekijän tiedoista saa kerätä, katsoa ja kysyä
Työelämän tietosuojalaki sallii vain työsuhteessa tarpeelliset tiedot. Suostumus ei laajenna tätä. Terveystiedot, testit, kameravalvonta ja sähköposti esihenkilön silmin.
· 5 min lukuaika
Lyhyesti
Työntekijän henkilötietojen käsittelyä säätelevät yleinen tietosuoja-asetus ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Lain ydin on tarpeellisuusvaatimus: työnantaja saa käsitellä vain tietoja, jotka ovat välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Työntekijän suostumus ei laajenna tätä oikeutta. Laki säätää erikseen terveystiedoista, soveltuvuustesteistä, kameravalvonnasta sekä työnantajalle kuuluvien sähköpostien hakemisesta ja avaamisesta. Käytännössä näitä sääntöjä soveltaa esihenkilö. Hän rekrytoi, perehdyttää, käsittelee poissaoloja ja päättää, mitä tiiminsä tiedoista hän katsoo. Siksi esihenkilön tietosuojaosaaminen on oma taitonsa. Se eroaa koko henkilöstön tietosuojan perusosaamisesta.
Tarpeellisuus, josta ei voi sopia pois
Lain 3 §:n mukaan työnantaja saa käsitellä vain henkilötietoja, jotka ovat välittömästi tarpeellisia työntekijän työsuhteen kannalta. Tietojen on liityttävä työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan tarjoamiin etuuksiin tai työtehtävien erityisluonteeseen. Toinen virke erottaa työelämän muusta tietosuojasta: tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella.
Tämä tarkoittaa, että esihenkilö ei voi kysyä rekrytoinnissa perhesuunnitelmista, vaikka hakija vastaisi vapaaehtoisesti. Esihenkilö ei myöskään voi kerätä tiimistään tietoa, jolla ei ole yhteyttä työhön, vaikka kaikki suostuisivat. Ratkaisevaa ei ole se, saako asiaa kysyä. Ratkaisevaa on, onko tieto työsuhteen kannalta tarpeellinen. Taitokatalogin tasolla 2 esihenkilö käsittelee alaistensa tietoja vain tarpeellisilta osin ja oikeissa järjestelmissä. Jälkimmäinen tarkoittaa, että tiimin tietoja ei pidetä omassa taulukossa tai puhelimessa.
Lain 4 §:n mukaan tiedot kerätään ensisijaisesti työntekijältä itseltään. Muualta kerääminen vaatii työntekijän suostumuksen. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa viranomainen luovuttaa tiedon laissa säädetyn tehtävän hoitamiseksi tai keräämisestä säädetään erikseen. Tällaisia ovat esimerkiksi turvallisuusselvitys ja lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen. Luotettavuuden selvittämisestä on ilmoitettava työntekijälle etukäteen. Muualta kerätyistä tiedoista on kerrottava työntekijälle ennen kuin niitä käytetään häntä koskevassa päätöksessä. Henkilötietojen kerääminen työhön otettaessa ja työsuhteen aikana käsitellään yhteistoimintamenettelyssä.
Terveystiedot ja testit
Lain 5 § rajaa terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Työnantaja saa käsitellä niitä, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Käsittelyn on oltava tarpeen sairausajan palkan tai vastaavan etuuden maksamiseksi, poissaolon perusteen selvittämiseksi tai siksi, että työntekijä itse haluaa työkykynsä selvitettäväksi. Tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka niiden perusteella valmistelevat, tekevät tai toteuttavat työsuhdetta koskevia päätöksiä. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai tehtävät. He eivät saa ilmaista tietoja ulkopuoliselle työsuhteen aikana eivätkä sen jälkeen.
Terveystiedot säilytetään erillään muista henkilötiedoista. Ne poistetaan välittömästi, kun käsittelylle ei ole perustetta. Käsittelyn perustetta ja tarvetta arvioidaan vähintään viiden vuoden välein. Esihenkilön työssä tämä tarkoittaa, että sairauslomatodistus kulkee nimettyä reittiä eikä jää esihenkilön sähköpostiin. Diagnoosia ei kerrota tiimille, vaikka kaikki arvaisivat sen.
Lain 13 §:n mukaan henkilö- ja soveltuvuusarviointitestejä saa tehdä työntekijän suostumuksella. Testien tarkoitus on selvittää työtehtävien edellytyksiä tai kehittämistarvetta. Työnantajan on varmistettava, että menetelmät ovat luotettavia, tekijät asiantuntevia ja tiedot virheettömiä. Työntekijällä on oikeus saada maksutta kirjallinen lausunto tai selvitys suullisen lausunnon sisällöstä.
Kameravalvonta
Lain 16 § sallii kameravalvonnan työnantajan tiloissa. Sitä saa käyttää henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseen, omaisuuden suojaamiseen, tuotantoprosessin valvomiseen sekä näitä vaarantavien tilanteiden ehkäisemiseen tai selvittämiseen. Valvontaa ei saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun. Sitä ei saa olla käymälässä, pukeutumistilassa, muissa henkilöstötiloissa tai työntekijän henkilökohtaisessa työhuoneessa. Valvonnan saa kohdentaa tiettyyn työpisteeseen vain kolmessa tilanteessa. Sen on oltava välttämätöntä ilmeisen väkivallan uhan torjumiseksi, merkittävää omaisuutta käsittelevän työntekijän kohdalla rikosten estämiseksi tai työntekijän omasta pyynnöstä hänen etujensa turvaamiseksi.
Lain 17 § koskee avoimuutta. Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa työnantaja selvittää keinot, jotka puuttuvat yksityisyyteen vähemmän. Yksityisyyteen ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Tallenteita saa käyttää vain valvonnan tarkoituksiin. Työntekijöille tiedotetaan yhteistoiminta- tai kuulemismenettelyn jälkeen. Tiloissa on oltava näkyvä ilmoitus. Tallenteet hävitetään heti, kun niitä ei enää tarvita. Pääsääntöisesti ne hävitetään viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Tallennetta saa säilyttää yli vuoden kolmessa tilanteessa. Säilytys on sallittua, jos määräajan sisällä selvitettäväksi tullut asia on kesken. Se on sallittua myös, jos tallennetta tarvitaan työsuhteen päättämisen asianmukaisuuden toteennäyttämiseksi tai jos säilyttämiseen on muu erityinen syy. Tallennetta saa käyttää työsuhteen päättämisen perusteen, häirinnän tai työtapaturman selvittämiseen laissa säädetyin edellytyksin.
| Tilanne | Mitä laki sallii | Mitä se edellyttää |
|---|---|---|
| Rekrytointi | Työn kannalta tarpeelliset tiedot hakijalta itseltään | Muualta kerättäessä tarvitaan suostumus; luotettavuuden selvittämisestä kerrotaan etukäteen |
| Sairausloma | Todistusta käsittelevät nimetyt henkilöt | Erillinen säilytys, poisto perusteen lakattua, arvio viiden vuoden välein |
| Soveltuvuustesti | Testaus työntekijän suostumuksella | Luotettava menetelmä, kirjallinen lausunto pyynnöstä |
| Kameravalvonta | Turvallisuus, omaisuus, tuotantoprosessi | Yhteistoiminta, tiedottaminen, näkyvä ilmoitus, hävittäminen pääsääntöisesti viimeistään vuodessa |
| Poissaolevan sähköposti | Työnantajalle kuuluvien viestien haku ja avaaminen | Lain edellytykset, pääkäyttäjä, toinen henkilö läsnä, allekirjoitettu selvitys työntekijälle |
Poissaolevan työntekijän sähköposti
Lain 19 ja 20 §:ään esihenkilö törmää, kun työntekijä sairastuu kesken asiakasneuvottelun. Työnantaja saa pääkäyttäjän valtuuksia käyttävän henkilön avulla selvittää lähettäjä-, vastaanottaja- ja otsikkotiedoista, onko työntekijälle tullut tai onko hän lähettänyt työnantajalle kuuluvia viestejä. Tiedon on oltava välttämätön neuvottelujen loppuun saattamiseksi, asiakkaiden palvelemiseksi tai toiminnan turvaamiseksi. Tämä edellyttää, että työntekijä hoitaa tehtäviä itsenäisesti eikä käytössä ole järjestelmää, josta asiat näkyisivät. Lisäksi viestejä on ilmeisesti tullut. Työntekijän on oltava tilapäisesti estynyt, eikä viestejä saada muuten. Edellytyksenä on myös, että työnantaja on huolehtinut 18 §:n mukaisista velvollisuuksistaan. Se tarkoittaa, että työnantaja on järjestänyt työntekijälle keinot poissaoloilmoitukseen ja viestien ohjaamiseen. Lisäksi suostumusta ei saada kohtuullisessa ajassa eikä asia kestä viivytystä.
Viestin avaaminen on erillinen vaihe. Se on sallittu, jos otsikko- tai osapuolitietojen perusteella on ilmeistä, että viesti kuuluu selvästi työnantajalle ja sen sisältö on välttämätön. Lisäksi lähettäjään tai vastaanottajaan ei saada yhteyttä. Viesti avataan pääkäyttäjän avulla ja toisen henkilön läsnä ollessa. Sekä hakemisesta että avaamisesta laaditaan selvitys, jonka osallistuneet allekirjoittavat. Selvityksestä ilmenevät syy, ajankohta ja tekijät. Avatun viestin osalta siitä ilmenee myös, kenelle sisällöstä kerrottiin. Selvitys toimitetaan työntekijälle ilman aiheetonta viivytystä.
Esihenkilö ei siis lue poissa olevan alaisensa postia omin päin. Jos työntekijä on 18 §:n mukaisesti suostunut siihen, että joku toinen ottaa hänen viestinsä vastaan, tai antanut suostumuksensa muuhun menettelyyn, toimitaan sen mukaan. Muussa tapauksessa käytetään lain menettelyä. Menettelystä jää jälki, jonka työntekijä näkee.
Mitä tämä vaatii esihenkilöltä ja HR:ltä
Taitokatalogimme kuvaa esihenkilön ja henkilöstöhallinnon tietosuojavastuun neljällä tasolla. Jokaisen on tiedettävä, että työntekijästä saa kerätä vain työsuhteen kannalta tarpeellista tietoa. Esihenkilö käsittelee alaistensa tietoja vain tarpeellisilta osin ja oikeissa järjestelmissä. Yksikön vetäjä vastaa rekrytoinnin, perehdytyksen ja työsuhteen päättymisen tietosuojakäytännöistä sekä tiiminsä käyttöoikeuksista. Henkilöstöhallinto ja johto määrittelevät työelämän tietosuojan käytännöt, teknisen valvonnan edellytykset ja yhteistoimintamenettelyn.
Tämä osaaminen eroaa koko henkilöstön tietosuojan perusteista, jotka käydään läpi artikkelissa Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?. Esihenkilö tarvitsee molempia. Kun työntekijä pyytää omat tietonsa, pyyntö koskee myös esihenkilön hänestä kirjaamia tietoja. Silloin sovelletaan yleisen tietosuoja-asetuksen tarkastusoikeutta, josta kerrotaan artikkelissa Rekisteröidyn oikeudet. Kun palkkatiedoista tulee avoimempia, kyse on omasta aiheestaan. Kirjastossa se on erillisenä koulutuksena.
Mitä laki ei kiellä
Laki ei estä esihenkilöä johtamasta. Työn tulosten, työajan ja tehtävien seuranta on työsuhteen kannalta tarpeellista tietoa, ja sitä saa käsitellä. Laki ei kiellä kysymästä työntekijältä hänen omasta tilanteestaan, kun kysymys liittyy työhön. Laki ei kiellä kameravalvontaa eikä poissa olevan työntekijän postin hakemista. Se säätää, miten ne tehdään. Esihenkilön tietosuojavastuu ei ole lista kieltoja, vaan tapa tehdä samat asiat niin, että työntekijä tietää, mitä hänestä kerätään ja miksi.
Usein kysyttyä
Mitä tietoja työntekijästä saa käsitellä?
Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia henkilötietoja, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia. Tietojen on liityttävä osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen, työnantajan tarjoamiin etuuksiin tai työtehtävien erityisluonteeseen. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voi poiketa työntekijän suostumuksella. Tiedot kerätään ensisijaisesti työntekijältä itseltään. Tietojen kerääminen muualta vaatii työntekijän suostumuksen, ellei laki erikseen säädä toisin.
Saako esihenkilö käsitellä alaisensa terveystietoja?
Esihenkilö saa käsitellä terveystietoja vain, jos työnantaja on nimennyt hänet. Hän saa valmistella, tehdä tai toimeenpanna työsuhdetta koskevia päätöksiä terveystietojen perusteella vain laissa sanottuun tarkoitukseen: sairausajan palkan maksamiseen, poissaolon perusteen selvittämiseen tai työntekijän omasta pyynnöstä työkyvyn selvittämiseen. Terveystiedot säilytetään erillään muista tiedoista ja poistetaan heti, kun perustetta ei ole. Käsittelyn tarve arvioidaan vähintään viiden vuoden välein. Niitä ei saa kertoa sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen jälkeen.
Saako työntekijän sähköpostia lukea hänen poissa ollessaan?
Ilman työntekijän suostumusta tämä on sallittua vain laissa säädetyin edellytyksin ja menettelyin. Työnantaja saa pääkäyttäjän avulla hakea esiin työnantajalle kuuluvia viestejä lähettäjä-, vastaanottaja- ja otsikkotietojen perusteella. Tämä on sallittua, kun työntekijä hoitaa tehtäviä itsenäisesti, viestejä on ilmeisesti tullut, työntekijä on estynyt, työnantaja on järjestänyt 18 §:n mukaiset poissaolokäytännöt eikä suostumusta saada kohtuullisessa ajassa. Viestin avaaminen edellyttää lisäksi, että viesti kuuluu selvästi työnantajalle ja on välttämätön. Avaaminen tehdään toisen henkilön läsnä ollessa. Hakemisesta ja avaamisesta laaditaan allekirjoitettu selvitys, joka toimitetaan työntekijälle.
Saako työpaikalle asentaa kameravalvonnan?
Kameravalvontaa saa käyttää turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi ja tuotantoprosessin valvomiseksi. Sitä ei saa käyttää tietyn työntekijän tarkkailuun. Valvontaa ei saa olla käymälä-, pukeutumis- tai muissa henkilöstötiloissa eikä henkilökohtaisessa työhuoneessa. Ennen käyttöönottoa organisaatio selvittää vähemmän yksityisyyteen puuttuvat keinot, käsittelee asian yhteistoiminnassa ja tiedottaa työntekijöille. Tiloissa on oltava näkyvä ilmoitus. Tallenteet hävitetään, kun niitä ei enää tarvita. Pääsääntöisesti tämä tehdään viimeistään vuoden kuluttua tallentamisen päättymisestä. Pidempään niitä saa säilyttää vain laissa luetelluista syistä, esimerkiksi kesken olevan selvityksen vuoksi.