Rekisteröidyn oikeudet: kun asiakas pyytää tietonsa, aikaa on kuukausi

Jokaisella on oikeus tietää, mitä tietoja hänestä käsitellään, ja saada jäljennös. Mitä vastataan, missä ajassa, mitä saa kieltäytyä ja mitä asiakaspalvelun pitää osata.

· 4 min lukuaika

Lyhyesti

Yleinen tietosuoja-asetus antaa jokaiselle oikeuden saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, käsitelläänkö hänen henkilötietojaan. Jos tietoja käsitellään, henkilöllä on oikeus päästä tietoihin, saada tiedot käsittelystä ja saada jäljennös tiedoista. Pyyntöön on vastattava ilman aiheetonta viivytystä ja aina viimeistään kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Tarkastusoikeuden rinnalla ovat oikeus oikaisuun, poistoon, käsittelyn rajoittamiseen, tietojen siirtoon ja käsittelyn vastustamiseen. Pyyntö tulee harvoin tietosuojavastaavalle. Se tulee asiakaspalveluun, kirjaamoon tai esihenkilölle. Siksi sen tunnistaminen kuuluu jokaisen työntekijän osaamiseen.

Mitä asetus antaa ihmiselle oikeuden tietää

Yleisen tietosuoja-asetuksen 15 artikla koskee tarkastusoikeutta. Sen 1 kohta antaa rekisteröidylle oikeuden saada vahvistus siitä, käsitelläänkö häntä koskevia henkilötietoja. Jos tietoja käsitellään, rekisteröidyllä on oikeus päästä tietoihin. Hänellä on oikeus saada myös seuraavat tiedot: käsittelyn tarkoitukset, henkilötietoryhmät sekä vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät erityisesti kolmansissa maissa. Lisäksi tietoihin kuuluvat suunniteltu säilytysaika tai sen määrittämiskriteerit. Rekisteröidylle kerrotaan myös oikeus pyytää oikaisua, poistoa tai rajoittamista sekä oikeus vastustaa käsittelyä. Hänelle kerrotaan oikeus valittaa valvontaviranomaiselle. Hänelle kerrotaan myös tietojen alkuperä, jos tietoja ei ole kerätty häneltä itseltään. Lisäksi kerrotaan automaattisen päätöksenteon ja profiloinnin olemassaolo sekä merkitykselliset tiedot niiden logiikasta ja seurauksista.

Artiklan 3 kohdan mukaan rekisterinpitäjän on toimitettava jäljennös käsiteltävistä henkilötiedoista. Jos pyyntö on tehty sähköisesti, tiedot toimitetaan yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa, ellei pyytäjä pyydä muuta. Useammista jäljennöksistä voi periä kohtuullisen maksun, joka perustuu hallinnollisiin kustannuksiin. Jäljennöksen antaminen ei saa vaikuttaa haitallisesti muiden oikeuksiin ja vapauksiin. Toisen henkilön tiedot peitetään siltä osin kuin niiden antaminen loukkaisi hänen oikeuksiaan. Punninta tehdään tapaus kerrallaan, ei kaavamaisesti.

Kuukausi, ja mistä se lasketaan

Asetuksen 12 artikla määrittää menettelyn kaikille 15–22 artiklan oikeuksille. Sen 3 kohdan mukaan tiedot toimenpiteistä on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä. Ne on joka tapauksessa toimitettava kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Määräaikaa voi tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella pyyntöjen monimutkaisuuden ja määrän perusteella. Jatkamisesta ja viivästymisen syistä on kuitenkin ilmoitettava pyytäjälle kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

Jos rekisterinpitäjä ei toteuta toimenpiteitä, sen on 4 kohdan mukaan ilmoitettava syyt viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa. Sen on myös kerrottava mahdollisuudesta valittaa valvontaviranomaiselle ja käyttää muita oikeussuojakeinoja. Hiljaisuus ei siis ole vaihtoehto: myös kieltäytyminen on vastaus, joka annetaan kuukauden kuluessa ja perustellaan.

Määräaika lasketaan pyynnön vastaanottamisesta. Pyyntö on vastaanotettu, kun se on tullut organisaatiolle, ei vasta kun se on päätynyt tietosuojavastaavan pöydälle. Puhelimessa esitetty pyyntö on silti vastaanotettu, vaikka asiakaspalvelija ei kirjaa sitä. Kuukausi kuluu silti. Siksi tunnistaminen opetetaan kaikille.

Oikeus Artikla Mitä se tarkoittaa käytännössä
Tarkastusoikeus 15 Vahvistus, tiedot käsittelystä ja jäljennös
Oikaisu 16 Virheellinen tieto korjataan, puutteellinen täydennetään
Poisto 17 Tieto poistetaan, kun peruste on lakannut tai käsittely on lainvastaista; poikkeuksia on, esimerkiksi lakisääteinen velvoite
Rajoittaminen 18 Käsittelyä rajoitetaan esimerkiksi oikaisuvaatimuksen käsittelyn ajaksi
Siirto 20 Itse annetut tiedot koneluettavassa muodossa, kun käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen ja tapahtuu automaattisesti
Vastustaminen ja automaattiset päätökset 21–22 Oikeus vastustaa tiettyä käsittelyä ja olla joutumatta pelkästään automaattisen päätöksen kohteeksi, kun sillä on merkittäviä vaikutuksia

Kuka pyytäjä on

Asetuksen 12 artiklan 6 kohta antaa rekisterinpitäjälle oikeuden pyytää lisätietoja henkilöllisyyden vahvistamiseksi. Oikeus koskee tilannetta, jossa rekisterinpitäjällä on perusteltu syy epäillä pyynnön tehneen henkilön henkilöllisyyttä. Tämä on tietopyynnön toinen puoli: jäljennös jonkun tiedoista väärälle ihmiselle on itsessään tietoturvaloukkaus. Asiakaspalvelussa tunnistaminen ja tietopyyntö kuuluvat siksi samaan koulutukseen. Taitokatalogissa soittajan tunnistaminen on osa tietojenkalastelun ja manipuloinnin tunnistamista. Huijari esittää tietopyynnön toisen nimissä juuri siksi, että vastaaja haluaa olla avulias.

Tunnistamisen vaatimus ei kuitenkaan saa muuttua esteeksi. Artiklan 2 kohta velvoittaa rekisterinpitäjän helpottamaan oikeuksien käyttöä. Lisätietoja saa pyytää vain tarpeen mukaan. Henkilö, joka on jo tunnistettu asiakkaana, ei tarvitse uutta tunnistusta tietopyyntöä varten.

Mitä saa kieltäytyä

Asetuksen 12 artiklan 5 kohdan mukaan tiedot ja toimet ovat maksuttomia. Jos pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, erityisesti toistuvina, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen hallinnollisen maksun. Rekisterinpitäjä voi myös kieltäytyä toimimasta. Rekisterinpitäjän on osoitettava, että pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Kynnys on tarkoituksella korkea: työläs pyyntö ei ole kohtuuton, eikä epämiellyttävä pyytäjä ole perusteeton.

Osittainen kieltäytyminen on tavallisempaa kuin täydellinen kieltäytyminen. Jäljennöksestä peitetään toisten ihmisten tiedot ja liikesalaisuudet vain siltä osin kuin se on tarpeen heidän oikeuksiensa suojaamiseksi. Arvio tehdään tapauskohtaisesti. Kansallinen laki voi rajoittaa oikeutta esimerkiksi tutkinnan tai toisen henkilön suojan vuoksi. Jokainen rajaus perustellaan vastauksessa. Taitokatalogimme tasolla 3 tämä sanotaan suoraan: käsittelee pyynnön, arvioi rajoitukset ja perustelee osittaisen kieltäytymisen.

Mitä tämä vaatii eri rooleilta

Tarkastusoikeudessa on lopulta kyse työnjaosta. Jokaisen työntekijän pitää tietää, että ihmisellä on oikeus saada tietonsa nähtäväksi. Työntekijän pitää myös tunnistaa pyyntö, kun sellainen tulee. Asiakaspalvelu ottaa pyynnön vastaan oikein, merkitsee sen muistiin ja tuntee määräajan. Asiakaspalvelu ei vastaa itse arvaamalla. Pyynnön käsittelijä rajaa, mitä annetaan, ja perustelee rajaukset. Tietosuojavastaava ratkaisee tilanteet, joissa oikeudet kilpailevat keskenään. Hän arvioi myös automatisoidun päätöksenteon sallittavuuden, johon tekoälyasetus tuo oman kerroksensa.

Nämä ovat taitokatalogimme neljä tasoa samasta taidosta. Siksi sama koulutusaihe on kirjastossa kahtena koulutuksena: yksi koko henkilöstölle ja toinen asiakaspalvelulle. Tietosuojavastaavan osuudesta kerrotaan artikkelissa Milloin tietosuojavastaava on nimettävä ja mitä hänen pitää osata?. Henkilöstön tietosuojaosaamisen kokonaisuudesta kerrotaan artikkelissa Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?.

Mitä tarkastusoikeus ei ole

Kyse ei ole oikeudesta saada asiakirjoja. Pyytäjällä on oikeus omiin henkilötietoihinsa ja tietoon niiden käsittelystä. Oikeus ei koske kaikkia asiakirjoja, joissa hänen nimensä esiintyy. Viranomaisen asiakirjoihin sovelletaan lisäksi julkisuuslakia. Se on erillinen oikeus, jolla on eri menettely. Kyse ei ole myöskään oikeudesta poistattaa kaikkea. Poisto-oikeudella on poikkeuksensa, ja lakisääteinen säilytysvelvoite menee sen edelle. Hyvä vastaus kertoo, mitä annettiin, mitä ei annettu ja miksi.

Usein kysyttyä

Missä ajassa tietopyyntöön pitää vastata?

Pyyntöön on vastattava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Määräaikaa voi jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos pyynnöt ovat monimutkaisia tai niitä on paljon. Jatkosta ja sen syistä on kerrottava pyytäjälle kuukauden kuluessa. Jos pyyntöön ei suostuta, siitä on kerrottava kuukauden kuluessa syineen. Pyytäjä on ohjattava valittamaan tietosuojavaltuutetulle.

Mitä tarkastusoikeus kattaa?

Henkilölle annetaan vahvistus siitä, käsitelläänkö hänen tietojaan. Jos käsitellään, hänelle annetaan pääsy tietoihin ja tiedot käsittelyn tarkoituksista, tietoryhmistä, vastaanottajista, säilytysajasta tai sen kriteereistä, oikeuksista, valitusmahdollisuudesta, tietojen alkuperästä ja mahdollisesta automaattisesta päätöksenteosta. Lisäksi hänelle annetaan jäljennös käsiteltävistä tiedoista. Sähköisesti tehtyyn pyyntöön jäljennös annetaan yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa.

Saako tietopyynnöstä periä maksun?

Pääsääntöisesti ei. Tiedot ja toimenpiteet ovat maksuttomia. Jos pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia, esimerkiksi toistuvuutensa vuoksi, rekisterinpitäjä voi periä kohtuullisen hallinnollisen maksun tai kieltäytyä. Rekisterinpitäjän on kuitenkin itse osoitettava, että pyyntö on perusteeton tai kohtuuton. Useammasta jäljennöksestä voi periä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan maksun.

Mitä asiakaspalvelijan pitää tehdä, kun pyyntö tulee puhelimessa?

Tunnistaa, että kyse on tietosuoja-asetuksen mukaisesta pyynnöstä, vaikka soittaja ei käyttäisi sitä sanaa, kirjata pyyntö ja ohjata se organisaation sovittua reittiä, eikä vastata itse arvaamalla tai lukemalla tietoja puhelimessa. Jos henkilöllisyydestä on perusteltu epäily, rekisterinpitäjä voi pyytää lisätietoja sen vahvistamiseksi. Määräaika alkaa pyynnön vastaanottamisesta, ei siitä, kun se saapuu oikealle pöydälle.

Lähteet