Mitä fyysinen tietoturva vaatii toimistossa ja etätyössä?
Fyysinen tietoturva suojaa laitteita, tiloja ja tietoja. Laki vaatii riskien perusteella valittuja toimia, ei yhtä samaa sääntölistaa kaikille.
· 6 min lukuaika · Tekoälyn tuottama · tekoälyn tarkastama
Lyhyesti
Fyysinen tietoturva tarkoittaa, että tilat, laitteet, tulosteet ja näkyvillä olevat tiedot suojataan sivullisilta ja vahingoilta. Kyberturvallisuuslaki 124/2025 ei anna yhtä listaa toimiston tai etätyön säännöistä. Se vaatii riskien perusteella valittuja hallintakeinoja. Lain 9 § mainitsee muun muassa henkilöstöturvallisuuden, pääsynhallinnan, omaisuudenhallinnan, tietoaineistoturvallisuuden sekä verkkojen ja tietojärjestelmien fyysisen ympäristön ja tilaturvallisuuden. Siksi kulunvalvonta, puhdas pöytä, tulosteiden käsittely ja vieraskäytännöt ovat käytännön keinoja, kun ne vastaavat organisaation riskeihin.
Fyysinen tietoturva ei ole vain lukittu ovi
Fyysinen tietoturva alkaa siitä, kuka pääsee tiedon, laitteen tai järjestelmän lähelle. Tieto voi vuotaa myös ilman kirjautumista. Sivullinen voi nähdä näytön, löytää tulosteen, ottaa kuvan muistilapusta tai päästä paikkaan, jossa verkkolaite on esillä.
Kyberturvallisuuslain 124/2025 9 § vaatii toimijoilta oikeasuhtaisia teknisiä, operatiivisia tai organisatorisia hallintakeinoja. Tavoitteena on hallita viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien turvallisuusriskejä sekä estää tai vähentää haitallisia vaikutuksia.
Tämä koskee myös fyysistä ympäristöä. Sama pykälä mainitsee erikseen toimet, joilla varmistetaan viestintäverkkojen ja tietojärjestelmien fyysinen ympäristö ja tilaturvallisuus. Arkisesti kyse on siitä, että järjestelmä ei ole turvassa, jos siihen liittyvä laite, työtila tai paperi on helposti sivullisen saatavilla.
NIS2-direktiivin 21 artikla sanoo saman asian laajemmin. Sen mukaan toimien pitää perustua toimintamalliin, joka ottaa huomioon kaikki vaaratekijät. Toimintamallin pitää suojata verkko- ja tietojärjestelmät sekä niiden fyysinen ympäristö poikkeamilta. Poikkeama tarkoittaa tilannetta, joka häiritsee turvallisuutta tai toimintaa. Esimerkki on kadonnut työlaite, avoimeksi jäänyt työtila tai tuloste, jonka väärä henkilö näkee.
Kulunvalvonta on pääsynhallintaa tiloissa
Pääsynhallinta ei koske vain käyttäjätunnuksia. Se koskee myös ovia, työtiloja ja laitteiden sijaintia. Jos henkilö pääsee tilaan, hän voi nähdä tai koskea tietoa, johon hänellä ei ole työhön perustuvaa oikeutta.
Kyberturvallisuuslain 9 § mainitsee pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyt. Todentaminen tarkoittaa sen varmistamista, että henkilö on se, joka hän väittää olevansa. Järjestelmässä se voi tarkoittaa kirjautumista. Tiloissa se voi tarkoittaa kulkutunnistetta, vastaanottoa tai muuta tapaa varmistaa kulkuoikeus.
Kulunvalvonta voi tarkoittaa eri asioita eri organisaatioissa. Toimisto, jossa käsitellään vain vähän luottamuksellista tietoa, tarvitsee eri tason kuin tila, jossa säilytetään palvelimia tai asiakasasiakirjoja. Kyberturvallisuuslain 9 § korostaa oikeasuhtaisuutta. Toimet suhteutetaan muun muassa toiminnan laatuun ja laajuuteen, riskialttiuteen, poikkeamien todennäköisyyteen ja vakavuuteen sekä kustannuksiin.
Tämä on päätöksentekijälle tärkeä kohta. Laki ei kysy vain, onko ovessa lukko. Se kysyy, vastaavatko käytännöt riskiä. Jos vieras voi kulkea yksin tilassa, jossa näytöillä näkyy henkilötietoja, kulunvalvonta ei ole vain kiinteistöasia. Se on myös kyberturvallisuuden hallintakeino.
Puhdas pöytä suojaa tietoa silloin, kun työ keskeytyy
Puhdas pöytä tarkoittaa, että työpisteelle ei jätetä turhaan papereita, muistilappuja, työvälineitä tai näkyviä tietoja. Se ei ole säädöksessä nimetty pakollinen termi. Se voi silti olla järkevä tapa toteuttaa lain vaatimaa tietoaineistoturvallisuutta ja tilaturvallisuutta.
Kyberturvallisuuslain 9 § mainitsee perustason tietoturvakäytännöt. Ne koskevat muun muassa laitteisto- ja ohjelmistoturvallisuutta sekä tietoaineistoturvallisuutta. Tietoaineisto on käytännössä paperi, tiedosto, raportti, lomake tai muu kokonaisuus, jossa on tietoa. Tietoaineistoturvallisuus tarkoittaa, että aineistoa käsitellään sen sisällön mukaan.
Puhdas pöytä on erityisen tärkeä yhteisissä tiloissa. Esimerkkejä ovat avotoimisto, palvelupiste, kokoushuone, yhteiskäyttöpiste ja etätyöpiste kodin yhteisessä tilassa. Riski ei aina ole rikollinen. Se voi olla myös utelias vieras, väärä asiakas, huoltoliike tai samaan tilaan tuleva henkilö, jolla ei ole oikeutta nähdä tietoa.
Näytön lukitseminen kuuluu samaan ajatteluun. Kun työntekijä poistuu hetkeksi työpisteeltä, näytölle jäänyt tieto voi paljastua. Kyberturvallisuuslaki ei mainitse näytön lukitsemista erillisenä vaatimuksena. Se kuitenkin vaatii pääsynhallintaa, perustason tietoturvakäytäntöjä ja fyysisen ympäristön huomioon ottamista.
Tulosteet ovat tietoaineistoa, eivät toimistotarvikkeita
Tuloste voi tuntua arkiselta. Tietoturvan kannalta se on kuitenkin usein samaa tietoa kuin järjestelmässä oleva tiedosto. Jos tulosteessa on asiakas-, potilas-, henkilöstö-, sopimus- tai teknisiä tietoja, sen näkyminen väärälle henkilölle voi aiheuttaa haittaa.
Kyberturvallisuuslain 9 §:n näkökulmasta tulosteisiin liittyvät ainakin tietoaineistoturvallisuus, omaisuudenhallinta ja tilaturvallisuus. Omaisuudenhallinta tarkoittaa, että organisaatio tietää, mitä suojattavia asioita sillä on ja missä ne ovat. Arjessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luottamuksellinen paperi ei jää tulostimen viereen, kokoushuoneeseen tai työmatkan ajaksi autoon.
Tulostekäytäntö voi olla yksinkertainen. Se voi määritellä, milloin paperia saa käyttää, missä se säilytetään ja miten se hävitetään. Laki ei määrää yhtä menetelmää. Riski määrää tason. Jos tuloste sisältää vain julkista aineistoa, vaatimus on eri kuin silloin, kun tuloste sisältää henkilötietoja tai liiketoiminnan luottamuksellista tietoa.
Tietojen luokittelu auttaa tässä. Kun tieto jaetaan esimerkiksi julkiseen, sisäiseen ja luottamukselliseen luokkaan, työntekijä ymmärtää paremmin, miten sitä käsitellään. Aihe jatkuu artikkelissa Miksi tiedot luokitellaan ja miten luokka ohjaa käyttöä.
Vieraat, huolto ja siivous kuuluvat samaan riskikuvaan
Fyysinen tietoturva ei koske vain organisaation omaa henkilöstöä. Tiloissa voi liikkua vieraita, toimittajia, huoltohenkilöstöä, siivoojia ja muita ulkopuolisia. Heillä voi olla perusteltu syy olla paikalla. Se ei silti tarkoita, että heillä olisi oikeus nähdä kaikki tieto ympärillään.
NIS2-direktiivin 21 artikla mainitsee henkilöstöturvallisuuden, pääsynhallintaperiaatteet ja omaisuudenhallinnan. Kyberturvallisuuslain 9 § mainitsee lisäksi toimitusketjun, välittömien toimittajien palvelujen laadun ja niiden kyberturvallisuuskäytännöt. Tämä liittää vieras- ja toimittajakäytännöt kyberturvallisuuteen.
Käytännössä organisaatio voi arvioida ainakin kolmea asiaa. Ensimmäinen on, minne vieras saa mennä. Toinen on, mitä vieras voi nähdä tai kuulla. Kolmas on, kenen vastuulla vieraan liikkuminen on. Sama koskee huoltoa ja siivousta, jos he pääsevät työtiloihin työajan ulkopuolella.
Tässä ei ole kyse epäluottamuksesta. Kyse on siitä, että riskit eivät noudata organisaatiokaaviota. Vieras voi vahingossa nähdä salassa pidettäviä tietoja. Huoltokäynti voi jättää oven auki. Toimittajan laite voi olla osa organisaation omaa toimintaympäristöä. Siksi vieraskäytäntö on usein pieni mutta näkyvä osa riskienhallintaa.
Etätyössä fyysinen ympäristö vaihtuu, mutta vastuu tiedosta ei katoa
Etätyö muuttaa fyysistä työympäristöä. Toimiston oven, näytönsuojan ja tulostimen tilalla voi olla koti, junamatka, kirjasto tai yhteiskäyttötila. Säädökset eivät tee etätyölle erillistä poikkeusta. Ne arvioivat verkkojen, tietojärjestelmien ja niiden fyysisen ympäristön turvallisuutta riskien kautta.
Etätyön fyysinen tietoturva voi tarkoittaa laitteen säilyttämistä, näytön suojaamista, paperien käsittelyä ja sivullisten huomioimista. Jos työpuhelu käydään julkisessa paikassa, myös kuultu tieto voi olla riski. Jos työlaite jää näkyville autoon tai kahvilan pöydälle, kyse on sekä omaisuudenhallinnasta että pääsynhallinnasta.
Kyberturvallisuuslain 9 § mainitsee myös henkilöstöturvallisuuden ja kyberturvallisuuskoulutuksen. Tämä on tärkeää etätyössä. Yksittäinen työntekijä tekee monta pientä valintaa ilman tietohallinnon tai esihenkilön välitöntä läsnäoloa. Siksi ohjeen pitää olla ymmärrettävä ja harjoiteltu.
Etätyön teknisestä puolesta lisää kertoo artikkeli Etätyön tietoturva: laitteet, verkot ja mitä tehdä, kun kiristysohjelma iskee. Fyysinen puoli täydentää sitä. Turvallinen yhteys ei riitä, jos näyttö ja paperit ovat avoimesti sivullisten nähtävissä.
Käytännön keinot valitaan riskin mukaan
Seuraava taulukko kokoaa, miten toimiston ja etätyön arjen käytännöt liittyvät säädösten vaatimuksiin. Se ei ole kaikille samanlainen pakollinen lista. Se on tapa jäsentää, mitä organisaatio voi arvioida.
| Arjen asia | Mikä riski on kyseessä | Mihin säädöskohtaan se liittyy |
|---|---|---|
| Kulunvalvonta | Sivullinen pääsee tilaan, laitteelle tai tiedon lähelle | Kyberturvallisuuslain 9 §: pääsynhallinta, todentaminen ja tilaturvallisuus |
| Puhdas pöytä | Paperi, muistilappu tai työväline jää näkyville | Kyberturvallisuuslain 9 §: tietoaineistoturvallisuus ja perustason tietoturvakäytännöt |
| Tulosteet | Luottamuksellinen tieto jää tulostimelle tai kulkeutuu väärään paikkaan | Kyberturvallisuuslain 9 §: tietoaineistoturvallisuus ja omaisuudenhallinta |
| Vieraat ja toimittajat | Ulkopuolinen näkee, kuulee tai koskee suojattavaa tietoa | NIS2-direktiivin 21 artikla: henkilöstöturvallisuus, pääsynhallinta ja toimitusketjun turvallisuus |
| Etätyöpiste | Työlaite, näyttö tai paperi on sivullisen ulottuvilla | NIS2-direktiivin 21 artikla ja kyberturvallisuuslain 9 §: fyysinen ympäristö ja perustason käytännöt |
Hyvä sääntö on sellainen, jonka työntekijä ymmärtää kiireessä. Jos ohje on vain pitkä asiakirja, se ei välttämättä muuta arjen toimintaa. Säädökset korostavat kuitenkin toimintamallia, ylläpitoa ja koulutusta. Siksi fyysinen tietoturva kannattaa kuvata myös työtilanteiden kautta.
Missä raja kulkee ja mitä laki ei sano
Kyberturvallisuuslaki 124/2025 ja NIS2-direktiivin 21 artikla eivät määrää yhtä toimistomallia. Ne eivät sano, että jokaisella organisaatiolla pitää olla samanlainen vieraskirja, sama tulostinratkaisu tai sama puhtaan pöydän ohje. Ne eivät myöskään sano, että kaikki paperi on kielletty tai että etätyö olisi lähtökohtaisesti kielletty.
Velvoite perustuu riskiin. Organisaation pitää valita oikeasuhtaiset tekniset, toiminnalliset ja organisatoriset hallintakeinot. Tämä jättää harkintaa. Samalla päätökset pitää perustella. Jos riski on tunnistettu, organisaation pitää pystyä osoittamaan, miten sitä hallitaan.
Kaikki organisaatiot eivät kuulu kyberturvallisuuslain ja NIS2-direktiivin soveltamisalaan samalla tavalla. Soveltamisala riippuu toiminnasta ja roolista. Tätä kysymystä käsitellään erikseen artikkelissa Koskeeko NIS2 ja kyberturvallisuuslaki organisaatiota?.
Myös valvovan viranomaisen tarkemmat tekniset määräykset voivat vaikuttaa alakohtaisiin vaatimuksiin. Kyberturvallisuuslain 9 § antaa valvovalle viranomaiselle mahdollisuuden antaa toimialallaan tarkentavia teknisiä määräyksiä. Siksi fyysisen tietoturvan käytäntöjä ei kannata irrottaa organisaation toimialasta, palveluista ja asiakasvaatimuksista.
Fyysinen tietoturva on lopulta arjen kuria. Ovi, näyttö, paperi ja vieras ovat kaikki osa samaa suojaa. Kun ne liitetään riskienhallintaan, ne eivät jää toimistotavoiksi. Niistä tulee osa kyberturvallisuuden näyttöä.
Usein kysyttyä
Vaatiiko laki puhdasta pöytää toimistossa?
Kyberturvallisuuslaki 124/2025 ei mainitse puhdasta pöytää nimeltä. Sen 9 § vaatii kuitenkin toimia fyysisen ympäristön, tilaturvallisuuden ja tietoaineistojen turvallisuuden varmistamiseksi. Puhdas pöytä voi olla yksi käytännön tapa hallita riskiä, jos pöydillä käsitellään luottamuksellisia papereita tai laitteita.
Mitä kulunvalvonta tarkoittaa kyberturvallisuudessa?
Kulunvalvonta tarkoittaa, että tiloihin ja laitteiden lähelle pääsevät vain henkilöt, joilla on siihen työhön perustuva syy. Kyberturvallisuuslaki 124/2025 mainitsee pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyt sekä tilaturvallisuuden. Käytännössä kulkuoikeus, vieraan saattaminen ja lukittu laitetila ovat samaa riskienhallintaa.
Koskeeko fyysinen tietoturva myös etätyötä?
Säädökset eivät rajoita fyysistä tietoturvaa vain toimistoon. NIS2-direktiivin 21 artikla ja kyberturvallisuuslain 9 § koskevat verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta sekä niiden fyysistä ympäristöä. Etätyössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi laitteen, paperien ja näytön suojaamista sivullisilta.
Pitääkö toimistovieraat kirjata järjestelmään?
Mainitut säädökset eivät määrää yhtä vieraskirjan muotoa. Ne vaativat riskien mukaan oikeasuhtaisia teknisiä, toiminnallisia tai organisatorisia hallintakeinoja. Jos vieraat voivat päästä työtiloihin, joissa on laitteita tai luottamuksellista tietoa, vieraskäytäntö voi olla perusteltu tilaturvallisuuden keino.
Mitä tulosteille pitää tehdä työpäivän aikana?
Laki ei anna yhtä tulostesääntöä. Kyberturvallisuuslaki 124/2025 edellyttää muun muassa tietoaineistoturvallisuutta ja fyysisen ympäristön suojaamista. Siksi organisaatio voi antaa ohjeet siitä, miten luottamukselliset tulosteet säilytetään, noudetaan ja hävitetään, kun riski sitä vaatii.