Etätyön tietoturva: laitteet, verkot ja mitä tehdä, kun kiristysohjelma iskee

Kyberturvallisuuslaki vaatii laitteet, pääsynhallinnan ja poikkeamien käsittelyn kuntoon. Mitä työntekijä tekee kotona, kahvilassa ja tartunnan ensimmäisinä minuutteina.

· 4 min lukuaika

Lyhyesti

Etätyö on siirtänyt organisaation verkon reunan jokaisen työntekijän keittiönpöydälle. Työkone, puhelin ja kotiverkko ovat nyt osa kokonaisuutta, jonka turvallisuudesta kyberturvallisuuslaki vaatii huolehtimaan. Kiristysohjelma lukitsee organisaation tiedot ja vaatii maksua. Se alkaa useimmin yhdestä laitteesta ja yhdestä klikkauksesta. Työntekijän osuus on pieni ja tarkka: hän käyttää vain sallittuja laitteita ja verkkoja, pitää laitteen päivitettynä, ilmoittaa kadonneesta laitteesta heti ja toimii tartunnan ensimmäisinä minuutteina oikein. Organisaation osuus on, että nämä on ohjeistettu ja harjoiteltu ja että varmuuskopiot ovat olemassa.

Mitä laki vaatii

Kyberturvallisuuslaki (124/2025) toi NIS2-direktiivin Suomeen. Lain 9 § velvoittaa toimijan toteuttamaan tekniset, operatiiviset ja organisatoriset hallintakeinot riskienhallinnan toimintamallin mukaan. Pykälä luettelee myös asiat, jotka mallissa on ainakin otettava huomioon ja pidettävä ajan tasalla.

Etätyön ja laitteiden kannalta keskeisiä ovat omaisuudenhallinta ja turvallisuuden kannalta tärkeiden toimintojen tunnistaminen. Keskeisiä ovat myös pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyt, poikkeamien havainnointi ja käsittely, varmuuskopiointi, palautumissuunnittelu ja kriisinhallinta. Lisäksi tarvitaan perustason tietoturvakäytännöt laitteistojen, ohjelmistojen ja tietoaineistojen turvallisuuden varmistamiseksi. NIS2-direktiivin 21 artiklan 2 kohta nimeää samat asiat: poikkeamien käsittelyn, toiminnan jatkuvuuden varmuuskopiointi mukaan lukien, henkilöstöturvallisuuden, pääsynhallinnan ja omaisuudenhallinnan sekä tarvittaessa monivaiheisen tunnistautumisen.

Laki ei sano, mikä virtuaalinen erillisverkko eli VPN hankitaan tai kuinka usein päivitykset asennetaan. Se sanoo, että toimenpiteet suhteutetaan riskeihin ja pidetään ajan tasalla. Lain soveltamisalasta kerrotaan artikkelissa Koskeeko NIS2 ja kyberturvallisuuslaki organisaatiota?.

Laite ja verkko: mitä työntekijä tekee

Taitokatalogi kuvaa päätelaitteiden ja etätyön turvallisuuden tason 2 näin: työntekijä työskentelee turvallisesti etänä, pitää laitteensa päivitettynä ja tietää, miten toimia epäillyssä tartunnassa. Se jakautuu muutamaan arkiseen tapaan.

Tilanne Mitä tehdään Miksi
Työ tehdään työnantajan laitteella Omaa konetta tai puhelinta ei käytetä työhön, ellei organisaatio ole sitä nimenomaisesti sallinut ja hallinnoinut Omaisuudenhallinta: organisaatio voi suojata, päivittää ja tyhjentää vain laitteen, jonka se tuntee
Päivitykset Asennetaan, kun laite pyytää, eikä siirretä viikkoja Suurin osa haittaohjelmista käyttää aukkoa, johon korjaus on jo julkaistu
Julkinen tai vieras verkko Suojattu yhteys päälle ennen työn aloittamista, tai käytetään puhelimen jakoyhteyttä Avoimessa verkossa liikenne on muiden luettavissa
Kotiverkko Reitittimen oletussalasana vaihdettu, laiteohjelmisto päivitetty Kotireititin on osa työympäristöä
Laite julkisella paikalla Näyttö lukkoon aina, kun laite jää yksin; näkösuoja junassa Fyysinen pääsy ohittaa monen suojauksen
Kadonnut tai varastettu laite Ilmoitus heti, myös iltana ja viikonloppuna Etälukitus ja tunnusten sulkeminen toimivat vain, jos ilmoitus tulee

Kadonnut laite on myös tietosuoja-asia. Jos laitteella on henkilötietoja, katoaminen voi olla henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artiklan 3 kohta kertoo, miksi levyn salaus on niin tärkeä. Jos tiedot on suojattu niin, etteivät ne ole ulkopuolisen ymmärrettävissä, rekisteröidyille ei tarvitse ilmoittaa. Siitä kerrotaan artikkelissa Henkilötietojen tietoturvaloukkaus.

Kiristysohjelma: ensimmäiset minuutit

Kiristysohjelma on haittaohjelma, joka salaa laitteen ja usein koko verkon tiedostot. Se vaatii maksua tiedostojen palauttamisesta. Se leviää laitteesta toiseen verkon kautta. Siksi ensimmäiset minuutit ratkaisevat, jääkö vahinko yhteen koneeseen vai koskeeko se koko organisaatiota.

Työntekijän ohje on lyhyt. Laite irrotetaan verkosta heti: verkkojohto irrotetaan ja wifi kytketään pois päältä. Laitetta ei sammuteta, ellei organisaation ohje sitä edellytä. Muistissa voi olla tutkinnalle tarpeellista tietoa. Työntekijä ei maksa, neuvottele eikä yritä puhdistaa konetta itse. Hän ilmoittaa tietoturvasta vastaavalle heti. Samalla hän kertoo, mitä teki juuri ennen oireita: minkä liitteen avasi, mitä linkkiä napsautti ja mihin kirjautui. Selvitys alkaa tästä tiedosta. Rehellinen kertominen on arvokkaampaa kuin mikään muu, mitä työntekijä voi tilanteessa tehdä.

Siitä, miten tartunta tavallisesti alkaa, kerrotaan artikkelissa Tietojenkalastelu ja tekoälyhuijaukset. Siitä, mitä organisaation on ilmoitettava ja missä ajassa, kun poikkeama on merkittävä, kerrotaan artikkelissa Mitä tietoturvapoikkeamasta pitää ilmoittaa ja milloin?.

Varmuuskopio on se, mikä pelastaa

Kiristysohjelmaan ei ole teknistä vastalääkettä, joka toimisi aina. Hyökkäyksestä selviäminen vaatii kaksi asiaa: nopean eristämisen ja varmuuskopiot, jotka ovat erillään tuotantoverkosta. Silloin sama haittaohjelma ei salaa myös niitä. Kyberturvallisuuslain 9 § nimeää varmuuskopioinnin, palautumissuunnittelun ja kriisinhallinnan riskienhallinnan osiksi. NIS2-direktiivin 21 artiklan 2 kohdan c alakohta sanoo saman.

Varmuuskopio, jota ei ole koskaan palautettu, on oletus, ei suoja. Siksi taitokatalogimme tasolla 4 tietoturvavastaavan tehtävä on määritellä laitehallinnan ja haittaohjelmasuojauksen vaatimukset sekä varautuminen kiristysohjelmatilanteeseen. Tähän kuuluu myös palautumisen harjoittelu. Tietoturvavastaavan osaamisesta kokonaisuutena kerrotaan artikkelissa Mitä tietoturvavastaavan pitää osata.

Mitä tämä ei tarkoita

Etätyön tietoturva ei tarkoita, että työntekijä vastaa organisaation suojauksesta. Laitteiden hallinta, päivitysten jakelu, salaus, monivaiheinen tunnistautuminen ja varmuuskopiot ovat organisaation tehtäviä. Työntekijän osuus on toimia niin, ettei hän kierrä näitä suojauksia. Etätyö ei myöskään tarkoita, että kotona saisi vähemmän aikaan. Suojattu yhteys ja päivitetty laite eivät hidasta työtä, kun ne on tehty oikein. Etätyön tietoturva ei vaadi teknistä osaamista. Se vaatii, että muutama tapa on opittu niin hyvin, että ne toimivat myös kiireessä.

Siitä, miten henkilöstön kyberhygieniaosaaminen todennetaan kokeella ja osoitetaan valvojalle, kerrotaan artikkelissa Mitä kyberturvallisuuslaki vaatii henkilöstön koulutukselta?.

Usein kysyttyä

Saako työkonetta käyttää julkisessa wifissä?

Julkista verkkoa voi käyttää vain organisaation ohjeen mukaan ja yleensä vain suojatun yhteyden kautta. Julkinen verkko on jaettu muiden kanssa, eikä sen ylläpitäjää tunneta. Virtuaalinen erillisverkko (VPN) tai vastaava salattu yhteys tekee liikenteestä lukukelvotonta muille samassa verkossa oleville. Puhelimen oma jakoyhteys on tavallisesti turvallisempi kuin kahvilan avoin verkko. Ratkaisevaa ei ole verkko vaan se, että työkone on päivitetty ja salattu ja että yhteys on suojattu.

Mitä teen, jos työkone katoaa tai varastetaan?

Työntekijä ilmoittaa asiasta heti organisaation tietoturvasta vastaavalle tai IT-tukeen, vaikka olisi ilta tai viikonloppu. Laite voidaan lukita ja tyhjentää etänä, ja tunnukset voidaan sulkea, mutta vain jos katoamisesta ilmoitetaan. Kadonnut laite, jossa on henkilötietoja, voi olla henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Sen arviointi alkaa ilmoituksesta. Salattu levy ratkaisee usein, tarvitaanko ilmoitus viranomaiselle.

Mitä teen, jos epäilen kiristysohjelmatartuntaa?

Työntekijä irrottaa laitteen verkosta heti: verkkojohto irti ja wifi pois päältä. Laitetta ei sammuteta, ellei ohje niin sano, koska muisti voi sisältää tutkinnalle tärkeää tietoa. Työntekijä ei maksa, neuvottele eikä yritä puhdistaa konetta itse. Hän ilmoittaa tietoturvasta vastaavalle välittömästi ja kertoo, mitä teki juuri ennen oireita: minkä liitteen avasi ja mitä linkkiä klikkasi. Loppu kuuluu organisaation poikkeamaprosessiin.

Vaatiiko laki näitä asioita?

Kyberturvallisuuslain piiriin kuuluville organisaatioille kyllä. Lain 9 § luettelee riskienhallinnan toimenpiteet, jotka toimijan on pidettävä ajan tasalla. Niihin kuuluvat omaisuudenhallinta, pääsynhallinnan ja todentamisen menettelyt, poikkeamien havainnointi ja käsittely, varmuuskopiointi ja palautumissuunnittelu sekä perustason tietoturvakäytännöt. Niillä varmistetaan laitteisto- ja ohjelmistoturvallisuus. NIS2-direktiivin 21 artikla sanoo saman. Muille organisaatioille sama lista on hyvä tarkistuslista.

Lähteet