Ilmoituskanava ja ilmoittajan suoja: mitä 50 hengen organisaation pitää tehdä
Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa vähintään 50 hengen organisaatiot ilmoituskanavaan: kuittaus 7 päivässä, palaute 3 kuukaudessa, vastatoimien kielto ja ilmoittajan suoja.
· 4 min lukuaika
Lyhyesti
Laki ilmoittajien suojelusta (1171/2022) toteuttaa EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin Suomessa. Se velvoittaa organisaatiot, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työ- tai virkasuhteista henkilöä, perustamaan sisäisen ilmoituskanavan. Kanavan kautta voi ilmoittaa lain soveltamisalaan kuuluvista rikkomisista.
Ilmoituskanavalla on vähimmäisvaatimukset. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Vastaanotto kuitataan seitsemässä päivässä. Toimenpiteistä kerrotaan kolmessa kuukaudessa. Ilmoittajan henkilöllisyys on pidettävä salassa. Ilmoittajaan ei saa kohdistaa vastatoimia.
Velvoite on pitkälti organisointia. Sen heikoin kohta on tavallisesti se, ettei henkilöstö tiedä kanavasta tai käsittelijä ei tunne määräaikoja.
Ketä laki velvoittaa
Lain 10 § luettelee organisaatiot, joiden on perustettava sisäinen ilmoituskanava. Velvollisuus koskee niitä, kun työ- tai virkasuhteessa olevia henkilöitä on säännöllisesti vähintään 50. Luettelossa ovat valtion hallintoviranomaiset, virastot ja laitokset, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät, kunnat, kuntayhtymät ja kunnalliset liikelaitokset, seurakunnat ja seurakuntayhtymät, kaupparekisteriin merkityt yhteisöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat, sekä säätiöt, eläkelaitokset, vakuutuskassat ja työttömyyskassat. Lisäeläkelaitoksilla velvollisuus on olemassa henkilömäärästä riippumatta.
Organisaation, joka on perustanut kanavan, on annettava omalle henkilöstölleen mahdollisuus ilmoittaa sen kautta. Organisaatio voi sallia ilmoittamisen myös muille, esimerkiksi toimittajien työntekijöille tai entisille työntekijöille. Pakkoa tähän ei ole. Kunnan ja hyvinvointialueen kohdalla raja ylittyy käytännössä aina. Siksi julkisella sektorilla kysymys ei ole siitä, onko kanava olemassa, vaan siitä, toimiiko se.
Lain soveltamisala on rajattu. Se koskee rikkomisia tietyillä Euroopan unionin oikeuden aloilla. Näitä ovat esimerkiksi julkiset hankinnat, rahoituspalvelut, tuoteturvallisuus, ympäristönsuojelu, kuluttajansuoja, yksityisyyden ja henkilötietojen suoja sekä verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus. Työpaikan sisäiset erimielisyydet tai epäasiallinen kohtelu eivät sellaisenaan kuulu lain piiriin. Organisaatio voi kuitenkin omilla säännöillään ottaa ne samaan kanavaan.
Mitä kanavalta vaaditaan
Lain 15 § asettaa sisäiselle ilmoituskanavalle vähimmäisvaatimukset. Ilmoitus on voitava tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Jos suullinen ilmoittaminen on mahdollista, sen on onnistuttava puhelimitse tai muulla ääniviestijärjestelmällä. Ilmoittajan pyynnöstä ilmoituksen on onnistuttava myös henkilökohtaisessa tapaamisessa kohtuullisen ajan kuluessa. Organisaation on tiedotettava selkeästi ja helposti saatavilla olevalla tavalla ilmoittamisesta sisäiseen kanavaan ja oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen kanavaan. Sen on kerrottava myös menettelyistä ja suojelun edellytyksistä.
| Vaatimus | Määräaika tai sisältö | Pykälä |
|---|---|---|
| Vastaanottoilmoitus ilmoittajalle | 7 päivää ilmoituksen vastaanottamisesta | 15 § |
| Tieto toteutetuista toimenpiteistä | 3 kuukautta vastaanottoilmoituksesta | 16 §; direktiivin 9 artikla |
| Ilmoitusten käsittelijät | Organisaation nimeämät henkilöt; vain he käsittelevät ilmoittajan ja kohteen henkilötietoja | 29 § |
| Tietojen poisto | 5 vuotta ilmoituksen saapumisesta, ellei säilyttäminen ole välttämätöntä; merkityksettömät henkilötiedot heti | 29 § |
| Tiedottaminen henkilöstölle | Sisäinen ja ulkoinen kanava, menettelyt, suojelun edellytykset | 15 § |
Tiedottamisvaatimus täyttyy yleensä heikoimmin. Kanava voi olla olemassa ja täyttää kaikki tekniset vaatimukset. Jos työntekijä ei tiedä kanavasta tai siitä, mitä sen kautta voi ilmoittaa, kanava ei täytä tarkoitustaan. Taitokatalogimme tasolla 1 jokainen työntekijä tietää, että organisaatiolla on ilmoituskanava. Hän tietää myös, mitä sen kautta voi ilmoittaa ja ettei ilmoittajaa saa asettaa epäedulliseen asemaan. Koulutus kestää viisi minuuttia, ja sen suorittaminen toimii näyttönä tiedottamisesta.
Vastatoimien kielto
Lain 23 § kieltää vastatoimet. Työnantaja tai muu organisaatio, jonka hyväksi ilmoittaja tekee työtä, ei saa kohdistaa ilmoittajaan vastatoimia ilmoituksen tai julkistamisen vuoksi. Organisaatio ei myöskään saa toimia niin, että tarkoitus on estää ilmoittaminen. Kielletty vastatoimi voi olla työnantajan menettely tai päätös. Sillä heikennetään palvelussuhteen ehtoja, päätetään palvelussuhde, lomautetaan henkilö tai kohdellaan häntä muuten epäedullisesti. Kiellettyä on myös muu kielteinen seuraus, joka johtuu ilmoittamisesta tai selvitykseen osallistumisesta.
Kielto suojaa ilmoittajan lisäksi muita lain 5 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä. Näitä ovat esimerkiksi ilmoittajaa avustavat henkilöt ja hänen läheisensä. Esihenkilölle tämä tarkoittaa, että ilmoituksen jälkeen tehdyt ilmoittajaa koskevat päätökset pitää voida perustella ilmoituksesta riippumattomilla syillä. Tasolla 3 taitokatalogimme edellyttää käsittelijältä, että hän tunnistaa vastatoimen. Se on usein vaikeampaa kuin ilmoituksen käsittely itse.
Ilmoittajan henkilöllisyys on käsittelyn erityistapaus
Lain 32 § koskee salassapitovelvollisuutta. Ilmoituksia käsittelevän henkilön on pidettävä salassa ilmoittajan tai ilmoituksen kohteen henkilöllisyys. Sama koskee muuta tietoa, josta henkilöllisyys voidaan päätellä suoraan tai epäsuorasti. Jos ilmoitus tulee muuta kuin lain mukaista kanavaa pitkin tai sen vastaanottaa muu kuin käsittelijä, vastaanottajan on pidettävä tiedot salassa. Hänen on myös toimitettava ilmoitus alkuperäisessä muodossaan viipymättä käsittelijälle.
Lain 33 § luettelee tilanteet, joissa henkilöllisyyden saa ilmaista. Sen saa ilmaista selvitykseen nimetylle henkilölle vain, jos se on välttämätöntä. Sen saa ilmaista myös toimivaltaiselle viranomaiselle, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle. Lisäksi sen saa ilmaista ilmoituksen kohteelle oikeudellisen vaateen laatimiseksi tai puolustamiseksi. Ilmoittajalle on kerrottava henkilöllisyyden ilmaisemisesta etukäteen, jollei se vaaranna selvitystä, esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä.
Tämä on myös tietosuojakysymys. Taitokatalogimme sanoo sen suoraan: ilmoittajan henkilöllisyys on suojattava myös silloin, kun ilmoitus osoittautuu aiheettomaksi. Lain 29 § rajaa henkilötietojen käsittelyn nimettyihin käsittelijöihin. Yleisen tietosuoja-asetuksen 14 artiklan velvollisuus antaa tietoa ilmoituksen kohteelle on sovitettava yhteen ilmoittajan suojan kanssa. Tämä on tason 4 osaamista: kanava ja käsittelyprosessi rakennetaan niin, että ne kestävät sekä ilmoittajansuojan että tietosuojan tarkastelun. Lisäksi ratkaistaan anonyymin ilmoituksen ja tutkintaintressin ristiriita.
Mitä laki ei vaadi
Ulkoinen palveluntarjoaja ei ole lakisääteinen. Organisaatio voi hoitaa kanavan itse, kunhan nimetyt käsittelijät, määräajat ja salassapito toteutuvat. Laki ei vaadi sallimaan anonyymia ilmoittamista, mutta ei myöskään kiellä sitä. Jos organisaatio sallii sen, se päättää itse, miten anonyymi ilmoittaja saa palautteen. Alle 50 hengen organisaation ei tarvitse perustaa kanavaa, lisäeläkelaitoksia lukuun ottamatta. Vastatoimien kielto ja ilmoittajan suoja eivät silti riipu henkilömäärästä. Ne suojaavat myös pienen organisaation työntekijää, joka ilmoittaa oikeuskanslerinviraston keskitettyyn kanavaan.
Laki ei myöskään tee ilmoituskanavasta yleistä palautekanavaa. Soveltamisala on rajattu tiettyihin unionin oikeuden aloihin. Organisaation on hyvä kertoa tiedottaessaan selvästi, mitä kanava on ja mitä se ei ole. Samalla on hyvä kertoa, mihin muut asiat ohjataan. Vaatimustenmukaisuuden kokonaisuudesta, johon ilmoituskanava kuuluu yhtenä osoitusvelvollisuuden välineenä, kerrotaan artikkelissa Koulutusnäyttö valvojalle.
Usein kysyttyä
Ketä velvoite sisäisestä ilmoituskanavasta koskee?
Velvoite koskee organisaatioita, joissa on säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työ- tai virkasuhteessa. Näitä ovat valtion virastot ja laitokset, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät, seurakunnat, kaupparekisteriin merkityt yhteisöt, kuten osakeyhtiöt ja osuuskunnat, säätiöt sekä eläke-, vakuutus- ja työttömyyskassat. Lisäeläkelaitoksia velvoite koskee henkilömäärästä riippumatta. Organisaation on annettava omalle henkilöstölleen mahdollisuus tehdä ilmoitus. Se voi sallia ilmoittamisen myös muille.
Mitä määräaikoja ilmoituksen käsittelyssä on?
Ilmoittajalle lähetetään vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Ilmoittajalle annetaan tieto tehdyistä toimista kolmen kuukauden kuluessa vastaanottoilmoituksesta. Ilmoituskanavan tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua ilmoituksen saapumisesta, ellei säilyttäminen ole välttämätöntä laissa säädettyjen oikeuksien tai velvoitteiden vuoksi. Käsittelyn kannalta selvästi merkityksettömät henkilötiedot poistetaan ilman aiheetonta viivytystä.
Mikä on kielletty vastatoimi?
Työnantajan päätös tai menettely on kielletty, jos sen syy on ilmoitus rikkomisesta tai osallistuminen rikkomisen selvittämiseen. Kiellettyä on heikentää ilmoittajan palvelussuhteen ehtoja, päättää palvelussuhde, lomauttaa ilmoittaja, kohdella häntä muuten epäedullisesti tai kohdistaa häneen kielteisiä seurauksia. Kiellettyä on myös menettely, jonka tarkoitus on estää ilmoittaminen. Kielto suojaa myös ilmoittajaa avustavia henkilöitä ja ilmoittajan läheisiä.
Kuka saa tietää ilmoittajan nimen?
Ilmoituksia saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka organisaatio on nimennyt tähän tehtävään. Heitä sitoo salassapitovelvollisuus. Se koskee ilmoittajan ja ilmoituksen kohteen henkilöllisyyttä sekä tietoja, joista henkilöllisyyden voi päätellä. Jos ilmoitus tulee muuta reittiä tai muulle henkilölle, vastaanottajan on pidettävä tiedot salassa ja toimitettava ilmoitus alkuperäisessä muodossaan käsittelijälle. Henkilöllisyyden saa ilmaista vain laissa luetelluissa tilanteissa. Ilmoittajalle kerrotaan siitä etukäteen, jollei se vaaranna selvitystä.