Palkka-avoimuusdirektiivi: mitä työnantajan pitää tehdä ja milloin laki tulee Suomessa voimaan
Hakijalle palkkatieto ennen neuvottelua, kielto kysyä palkkahistoriaa, oikeus keskipalkkatietoon ja palkkaeroraportointi sadan hengen rajalta. Laki on tulossa voimaan 1.1.2027.
· 4 min lukuaika
Lyhyesti
Palkka-avoimuusdirektiivi (EU) 2023/970 velvoittaa työnantajat kertomaan palkasta ennen rekrytointia. Työnantajien on myös annettava työntekijöille tietoa keskipalkoista sukupuolen mukaan. Lisäksi niiden on raportoitava sukupuolten palkkaerot sadan työntekijän rajalta ja korjattava perusteettomat erot. Jäsenvaltioiden piti saattaa direktiivi voimaan viimeistään 7.6.2026. Suomessa hallitus antoi esityksen tasa-arvolain muuttamisesta 9.7.2026. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Direktiivi ei tee kenenkään palkasta julkista eikä vaadi maksamaan kaikille samaa. Se vaatii, että palkan perusteet ovat läpinäkyvät ja sukupuolineutraalit. Työntekijän on myös voitava verrata palkkaansa samaa työtä tekevien keskiarvoon.
Rekrytointi: palkkahaarukka ja kysymisen kielto
Direktiivin 5 artikla koskee aikaa ennen työhönottoa. Työnhakijalla on oikeus saada tulevalta työnantajalta tieto tehtävän alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä. Tiedon on perustuttava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Tarvittaessa työnhakijalle on annettava myös tieto työehtosopimuksen tehtävää koskevista määräyksistä. Tiedot on annettava niin, että palkkaneuvottelu on tietoon perustuva ja läpinäkyvä. Ne voidaan esimerkiksi julkaista työpaikkailmoituksessa tai antaa ennen haastattelua.
Artiklan 2 kohta kieltää työnantajaa kysymästä hakijalta tämän nykyisten tai aiempien työsuhteiden palkkahistoriaa. Kysymys "mikä on palkkatoiveesi suhteessa nykyiseen palkkaasi" poistuu haastattelulomakkeista. Artiklan 3 kohta vaatii, että työpaikkailmoitukset ja tehtävänimikkeet ovat sukupuolineutraaleja ja rekrytointiprosessi on syrjimätön. Hallituksen esityksen mukaan työnantajan olisi Suomessa varmistettava läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla tieto alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä riittävän ajoissa.
Rekrytoivalle esihenkilölle tämä tarkoittaa kahta muutosta. Hakija saa tiedon palkasta tai sen haarukasta ennen palkkaneuvottelua, tavallisimmin jo ilmoituksessa. Haastattelussa ei kysytä nykyistä tai aiempaa palkkaa. Siitä, mitä hakijasta muuten saa kysyä, kerrotaan artikkelissa Esihenkilön tietosuojavastuu.
Työsuhteessa: oikeus tietoon
Direktiivin 7 artikla antaa työntekijälle oikeuden pyytää ja saada kirjallisesti tietoja palkasta. Tiedot koskevat työntekijän omaa palkkatasoa ja sukupuolen mukaan eriteltyjä keskipalkkatasoja. Keskipalkkatasot annetaan niistä työntekijäryhmistä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Pyynnön voi esittää myös työntekijöiden edustajan tai tasa-arvoelimen kautta. Jos tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia, työntekijä voi pyytää lisäselvitystä. Siihen on annettava perusteltu vastaus.
Artiklan 3 kohdan mukaan työnantajan on ilmoitettava tästä oikeudesta vuosittain kaikille työntekijöille. Työnantajan on myös kerrottava, miten oikeutta käytetään. Artiklan 4 kohdan mukaan tiedot on annettava kohtuullisessa ajassa ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Artiklan 5 kohta kieltää estämästä työntekijöitä kertomasta palkkaansa samapalkkaisuuden toteuttamiseksi. Jäsenvaltioiden on kiellettävä sopimusehdot, jotka estävät tämän. Palkkasalaisuuslauseke työsopimuksessa ei siis enää ole sallittu. Artiklan 6 kohta sallii työnantajan vaatia, että muita kuin omaa palkkaa koskevia tietoja käytetään vain samapalkkaisuutta koskevan oikeuden käyttämiseen.
Ministeriön usein kysyttyjen kysymysten mukaan direktiivi ei vaikuta henkilökohtaisten palkkatietojen julkisuuteen. Omaa palkkaa ei tarvitse paljastaa kollegalle, mutta keskipalkkataso samaa tai samanarvoista työtä tekevistä on saatavissa. Lisäksi vähintään 50 työntekijän työnantajan olisi annettava tieto kriteereistä, joita se käyttää palkkakehityksen määrittämisessä.
Raportointi ja yhteinen palkka-arviointi
Direktiivin 9 artikla velvoittaa työnantajat raportoimaan sukupuolten palkkaerot. Raportti kattaa keskipalkkaeron, mediaanipalkkaeron, erot täydentävissä ja muuttuvissa palkanosissa, nais- ja miespuolisten työntekijöiden osuuden kussakin kvartiilipalkkaluokassa sekä palkkaeron työntekijäryhmittäin.
| Työnantajan koko | Raportointitiheys | Ensimmäinen raportti viimeistään |
|---|---|---|
| Vähintään 250 työntekijää | Joka vuosi | 7.6.2027 |
| 150–249 työntekijää | Joka kolmas vuosi | 7.6.2027 |
| 100–149 työntekijää | Joka kolmas vuosi | 7.6.2031 |
| Alle 100 työntekijää | Vapaaehtoisesti; jäsenvaltio voi vaatia | — |
Tiedot toimitetaan viranomaiselle. Työntekijäryhmittäiset palkkaerot annetaan kaikille työntekijöille ja heidän edustajilleen. Johdon on vahvistettava tietojen oikeellisuus, kun työntekijöiden edustajia on kuultu. Jos palkkaeroa ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla perusteilla, työnantajan on korjattava tilanne kohtuullisessa ajassa. Korjaus tehdään yhteistyössä edustajien ja viranomaisten kanssa.
Direktiivin 10 artikla lisää yhteisen palkka-arvioinnin. Se on tehtävä työntekijöiden edustajien kanssa, kun raportointi näyttää vähintään 5 prosentin keskipalkkaeron jossakin työntekijäryhmässä. Lisäksi edellytetään, että työnantaja ei ole perustellut eroa objektiivisesti eikä korjannut sitä kuuden kuukauden kuluessa raportin toimittamisesta. Arviointi sisältää ryhmien sukupuolijakauman, keskipalkat, erot ja niiden syyt, toimenpiteet erojen korjaamiseksi sekä aiempien toimenpiteiden arvioinnin. Arviointi toimitetaan valvontaelimelle.
Hallituksen esityksen mukaan Suomessa työnantajat, jotka työllistävät säännöllisesti vähintään sata työntekijää, ilmoittaisivat tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä. Yhteisen palkka-arvioinnin laiminlyöntiin liittyisi laiminlyöntimaksu. Palkkasyrjinnän hyvityskanteen kanneaika pidennettäisiin kolmeen vuoteen.
Tietosuoja palkkatiedoissa
Palkka on henkilötieto. Direktiivin 12 artikla sanoo tämän suoraan: 7, 9 ja 10 artiklan nojalla annetut tiedot annetaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Niitä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin samapalkkaisuusperiaatteen soveltamiseen. Jos tiedon antaminen paljastaisi suoraan tai välillisesti yksilöitävissä olevan työntekijän palkan, jäsenvaltio voi rajata pääsyn työntekijöiden edustajille, työsuojeluviranomaiselle tai tasa-arvoelimelle. Ne neuvovat työntekijää paljastamatta yksittäisiä palkkoja.
Henkilöstöhallinnolle tämä tarkoittaa, että pienen ryhmän keskipalkkatieto on riski. Kolmen hengen ryhmän keskiarvo voi kertoa yksittäisen työntekijän palkan. Tietopyyntöön vastaaminen vaatii siis sekä laskennan että tietosuojaharkinnan. Tämä on juuri se rajatapaus, jota kirjaston koulutuksessa harjoitellaan.
Mikä on jo voimassa ja mikä tulee
Samapalkkaisuuden periaate ei ole uusi. Tasa-arvolaki (609/1986) kieltää sukupuoleen perustuvan palkkasyrjinnän. Ministeriön mukaan sen palkkakartoitusvelvoite koskee jo nyt työnantajia, joilla on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Direktiivi ei muuta periaatetta, vaan tekee siitä todennettavan. Palkkatieto työnhakijalle ennen neuvottelua, oikeus keskipalkkatietoon, raportti ja arviointi ovat keinoja, joilla syrjintä tulee näkyväksi.
Direktiivin 34 artiklan määräaika kansalliselle voimaansaattamiselle oli 7.6.2026. Suomessa hallituksen esitys annettiin 9.7.2026, ja lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Työnantajalla on siis aikaa valmistautua, mutta odottamiseen ei ole syytä. Rekrytointipohjat, palkkaryhmittely samanarvoisen työn kriteereillä ja tietopyyntöjen prosessi ovat samat riippumatta lain lopullisesta sanamuodosta. Siitä, miten tällaisen velvoitteen täyttäminen osoitetaan, kerrotaan artikkelissa Koulutusnäyttö valvojalle.
Usein kysyttyä
Mitä direktiivi muuttaa rekrytoinnissa?
Työnhakijalla on oikeus saada tieto tehtävän alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä ennen palkkaneuvottelua. Tieto voidaan antaa esimerkiksi työpaikkailmoituksessa tai ennen haastattelua. Tarvittaessa työnhakijalla on oikeus saada tieto myös työehtosopimuksen asiaa koskevista määräyksistä. Työnantaja ei saa kysyä hakijan nykyistä tai aiempaa palkkaa. Työpaikkailmoitusten ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja. Rekrytointiprosessin on oltava syrjimätön.
Mitä tietoa työntekijä saa pyytää omasta palkastaan?
Työntekijällä on oikeus saada kirjallisesti tieto omasta palkkatasostaan sekä sukupuolen mukaan eritellyistä keskipalkkatasoista työntekijäryhmissä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Työnantajan on vastattava kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa. Työnantajan on myös muistutettava oikeudesta vuosittain. Se ei saa estää työntekijöitä kertomasta palkkaansa, kun tarkoituksena on samapalkkaisuuden toteutuminen. Direktiivi ei tee kenenkään henkilökohtaista palkkaa julkiseksi.
Ketä palkkaeroraportointi koskee ja milloin?
Direktiivin mukaan vähintään 250 työntekijän työnantajat raportoivat vuosittain. 150–249 työntekijän työnantajat raportoivat joka kolmas vuosi, ensimmäisen kerran viimeistään 7.6.2027. 100–149 työntekijän työnantajat raportoivat joka kolmas vuosi viimeistään 7.6.2031 alkaen. Suomen hallituksen esityksen mukaan säännöllisesti vähintään sata työntekijää työllistävät ilmoittaisivat tiedot tasa-arvovaltuutetulle tulorekisterin ja Tilastokeskuksen välityksellä. Yhteinen palkka-arviointi tehdään, jos jonkin työntekijäryhmän keskipalkkaero on vähintään 5 prosenttia. Ehtona on myös, että eroa ei ole perusteltu objektiivisesti eikä korjattu kuudessa kuukaudessa.
Onko laki jo voimassa Suomessa?
Direktiivi piti saattaa Suomessa voimaan viimeistään 7.6.2026. Suomessa hallitus antoi 9.7.2026 esityksen tasa-arvolain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Direktiivin velvoitteet koskevat jäsenvaltiota. Yksityistä työnantajaa sitovat lakina vasta kansalliset säännökset. Julkista työnantajaa vastaan voidaan kuitenkin vedota direktiivin riittävän täsmällisiin säännöksiin, kun määräaika on ylittynyt. Samapalkkaisuusperiaate ja tasa-arvolain nykyinen palkkakartoitusvelvoite vähintään 30 työntekijän työnantajille ovat voimassa jo nyt.
Lähteet
- Palkkauksen avoimuutta koskeva direktiivi (EU) 2023/970, 5, 7, 9, 10, 12 ja 34 artikla, EUR-Lex
- Hallitus esittää lakimuutoksia palkkauksen läpinäkyvyyden vahvistamiseksi, STM:n tiedote 9.7.2026
- UKK: Palkka-avoimuusdirektiivi, STM 22.12.2025
- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986, Finlex