Julkisuuslaki ja tiedonhallintalaki kunnan työntekijälle: mikä on julkista, mikä salassa ja mitä kirjataan
Kunnan työntekijän asiakirja on viranomaisen asiakirja. Mitä julkisuuslaki vaatii tietopyynnöistä, mitä tiedonhallintalaki asiarekisteristä, käyttöoikeuksista ja lokeista.
· 5 min lukuaika
Lyhyesti
Kunnan työntekijä toimii kahden lain välissä. Ne painottavat eri asioita. Julkisuuslaki sanoo, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa säädetä toisin. Tieto on myös annettava nopeasti. Yleinen tietosuoja-asetus ja salassapitosäännökset sanovat, että yksityiselämää, terveyttä ja muita arkaluonteisia asioita koskeva tieto suojataan. Tiedonhallintalaki rakentaa näiden väliin menettelyn: asiakirjat rekisteröidään, käyttöoikeudet rajataan tehtävän mukaan, käytöstä kertyy lokia ja järjestelmät suunnitellaan niin, että julkisuus voidaan toteuttaa vaivatta. Työntekijän kannalta kysymyksiä on kolme: onko kyse viranomaisen asiakirjasta, mikä siinä on salassa pidettävää ja onko se kirjattu.
Kaikki on julkista, paitsi se, mikä on laissa salattu
Julkisuuslain (621/1999) lähtökohta on julkisuusperiaate: viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen säädetä toisin. Viranomaisen asiakirja on laaja käsite. Se ei tarkoita vain päätöksiä ja pöytäkirjoja. Se tarkoittaa myös muistioita, sähköposteja ja viestejä, kun ne liittyvät viranomaisen tehtävään ja ovat viranomaisen hallussa. Kunnan työntekijän työsähköposti on viranomaisen asiakirja niiltä osin kuin se koskee työtä. Rajaus on julkisuuslain 5 §:ssä: työntekijän omat muistiinpanot ja luonnokset eivät ole viranomaisen asiakirjoja, jos hän ei ole vielä antanut niitä asian käsittelyä varten.
Salassapito on poikkeus. Se perustuu aina laissa nimettyyn perusteeseen. Julkisuuslain 24 §:ssä luetellaan salassa pidettävät asiakirjat. Luettelossa ovat muun muassa yksityiselämää, terveydentilaa, sosiaalihuollon asiakkuutta ja taloudellista asemaa koskevat tiedot sekä liikesalaisuudet ja turvallisuusjärjestelyt. Tästä seuraa kaksi asiaa. Ensimmäinen: salassapito ei ole työntekijän omaa harkintaa, vaan työntekijän pitää pystyä osoittamaan pykälä. Toinen: salassa pidettävä on tieto, ei asiakirja. Jos asiakirjassa on salassa pidettävä kohta, muu osa annetaan ja kohta peitetään.
Salassapitovelvollisuus seuraa työntekijää. Julkisuuslain 23 §:n mukaan viranomaisen palveluksessa oleva ei saa paljastaa salassa pidettävää tietoa. Hän ei myöskään saa käyttää sitä omaksi tai toisen hyödyksi. Velvollisuus jatkuu palvelussuhteen päätyttyä. Sama koskee kuntalain 69 §:ssä tarkoitettuja luottamushenkilöitä. Kuntalain 83 §:n mukaan heillä on oikeus saada toimessaan tarpeellisia tietoja myös ei-julkisista asiakirjoista, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu.
Tietopyyntö: kaksi viikkoa, enintään kuukausi
Kuka tahansa voi pyytää tietoa julkisesta asiakirjasta. Pyyntöä ei tarvitse perustella, eikä pyytäjän tarvitse kertoa, kuka hän on. Julkisuuslain 14 §:n mukaan tieto annetaan mahdollisimman pian, viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niissä on salassa pidettäviä osia, tieto annetaan viimeistään kuukauden kuluessa. Tämä koskee tilanteita, joissa salaisten osien erottaminen vaatii tavallista enemmän työtä.
Jos työntekijä kieltäytyy antamasta tietoa, hänen on kerrottava kieltäytymisen syy. Hänen on myös kerrottava, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi ja että viranomaisen päätöksestä voi valittaa. Hiljaisuus ei ole kieltäytyminen, vaan laiminlyönti. Taitokatalogissamme tämä on työntekijän tason 2 osaamista: hän tunnistaa tietopyynnön, tietää määräajan, ohjaa pyynnön oikein eikä arvaa.
Julkisuuslain tietopyyntö on eri oikeus kuin yleisen tietosuoja-asetuksen tarkastusoikeus. Julkisuuslain tietopyyntö koskee viranomaisen asiakirjoja ja on kaikkien oikeus. Tarkastusoikeus koskee ihmisen omia henkilötietoja ja on vain hänen oikeutensa. Sama pyyntö voi olla molempia. Ne ratkaistaan eri menettelyillä ja eri määräajoissa. Tarkastusoikeudesta kerrotaan artikkelissa Rekisteröidyn oikeudet.
Tiedonhallintalaki: rekisteri, oikeudet, lokit
Tiedonhallintalaki (906/2019) tekee julkisuudesta ja tietosuojasta menettelyn. Sen vaatimukset koskevat tiedonhallintayksikköä eli kuntaa. Ne toteutuvat kuitenkin vain, jos työntekijä tekee osuutensa.
| Pykälä | Vaatimus | Mitä se tarkoittaa työntekijälle |
|---|---|---|
| 25 § | Asiarekisteriin rekisteröidään viipymättä viranomaiselle saapunut tai sen laatima asiakirja, saapumisajankohta mukaan lukien | Sähköpostiin tullut hakemus kirjataan samana päivänä; asiaa ei hoideta "vain sähköpostilla" |
| 26 § | Asialle asiatunnus; saapuneesta asiakirjasta lähettäjä ja saapumistapa, laaditusta laatija ja ajankohta; asian tila ja toimenpiteet | Asiakirja löytyy tunnuksella, ei muistilla |
| 16 § | Käyttöoikeudet määritellään tehtävien mukaisten käyttötarpeiden mukaan ja pidetään ajantasaisina | Katsot vain niitä tietoja, joita tehtäväsi vaatii, vaikka pääsisit laajemmalle |
| 17 § | Käytöstä ja luovutuksista kerätään lokitiedot, kun käyttö edellyttää kirjautumista | Jokainen haku jää näkyviin; sitä ei tehdä uteliaisuudesta |
| 13 § | Tietojärjestelmät suunnitellaan niin, että asiakirjojen julkisuus voidaan vaivatta toteuttaa; tietoturva mitoitetaan riskiarvion mukaan | Julkiset ja salassa pidettävät tiedot pidetään erotettavina alusta asti |
| 15 § | Tietoaineistojen muuttumattomuus, alkuperäisyys, saatavuus ja arkistoitavuus varmistetaan; saatavuutta rajoitetaan vain lain perusteella | Alkuperäistä ei muokata; salaaminen ilman pykälää on itsessään poikkeama |
| 21 § | Säilytysajat määritetään tarpeellisuuden, oikeusturvan ja vanhentumisaikojen perusteella; ajan päätyttyä arkistoidaan tai tuhotaan tietoturvallisesti | Omia kopioita ei säilytetä omissa kansioissa määräajan yli |
Lokit ansaitsevat huomion. Lain 17 §:n mukaan lokitietojen käyttötarkoitus on tietojen käytön ja luovutuksen seuranta sekä teknisten virheiden selvittäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta pystyy jälkikäteen näkemään, kuka katsoi kenenkin tietoja. Jos työntekijä hakee naapurinsa tiedot uteliaisuudesta, hän tekee tietosuojaloukkauksen, joka näkyy lokista. Käyttöoikeuden olemassaolo ei ole peruste käytölle. Käyttöoikeuksista ja lokeista kerrotaan tarkemmin artikkelissa Pääsynhallinta, monivaiheinen tunnistus ja salaus.
Verkkoon vietävä aineisto
Kuntalain 29 § velvoittaa kunnan tiedottamaan toiminnastaan. Kunnan on myös annettava yleisessä tietoverkossa tietoja asioiden valmistelusta, kun esityslista on valmistunut ja asia tulee toimielimen käsittelyyn. Sama pykälä edellyttää, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä yleiseen tietoverkkoon. Lisäksi yksityisyyden suojan on toteuduttava henkilötietoja käsiteltäessä.
Tässä julkisuus ja tietosuoja kohtaavat kunnan arjessa usein. Esityslistan liitteenä oleva oikaisuvaatimus sisältää asukkaan nimen ja osoitteen. Tontinvuokrapäätös sisältää henkilötunnuksen. Sosiaalilautakunnan asia sisältää salassa pidettävää tietoa. Asian julkisuus ei tarkoita, että liitteen henkilötiedot voi julkaista verkossa. Verkossa julkaisu on eri asia kuin tiedon antaminen pyynnöstä. Verkossa tieto on kaikkien saatavilla rajattomasti. Siksi henkilötietojen vieminen verkkoon edellyttää erillistä perustetta. Kunnassa myös viranomaisen oma julkaisu on tavallinen reitti henkilötietojen tietoturvaloukkaukseen. Siitä kerrotaan artikkelissa Henkilötietojen tietoturvaloukkaus.
Mitä tämä vaatii eri rooleilta
Taitokatalogimme kuvaa julkishallinnon tiedonhallinnan ja asiakirjojen julkisuuden neljällä tasolla. Jokainen kunnan työntekijä tietää, että hänen laatimansa asiakirja on viranomaisen asiakirja. Hän myös tunnistaa tietopyynnön. Asiaa hoitava työntekijä rekisteröi asiakirjat, erottaa salassa pidettävät tiedot ja vastaa määräajassa. Esihenkilö vastaa yksikkönsä käyttöoikeuksista ja siitä, mitä julkaistaan verkossa. Tiedonhallinnasta vastaava määrittelee asiarekisterin, säilytysajat ja lokien seurannan.
Luottamushenkilöt ovat oma ryhmänsä. Heillä on kuntalain 83 §:n mukainen tiedonsaantioikeus ja sama salassapitovelvollisuus kuin viranhaltijoilla, mutta harvoin sama koulutus. Kokousaineiston käyttö omassa sähköpostissa ja kuvakaappaus liitteestä ryhmäkeskusteluun ovat tavallisia tilanteita. Niitä varten on kirjoitettu kirjaston koulutus Luottamushenkilön tietosuoja. Henkilöstön tietosuojan perusteista kerrotaan artikkelissa Mitä tietosuojaosaamista jokaiselta työntekijältä vaaditaan?.
Usein kysyttyä
Mikä kunnan asiakirjoista on julkista?
Lähtökohta on, että kaikki on julkista. Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei laissa erikseen säädetä toisin. Salassapito perustuu aina laissa nimettyyn perusteeseen. Tällainen peruste voi olla esimerkiksi yksityiselämän suoja, terveystieto, liikesalaisuus tai turvallisuus. Myös sähköposti, muistio ja viesti ovat viranomaisen asiakirjoja, kun ne liittyvät viranomaisen tehtävään. Salassa pidettävä asia on tieto, ei koko asiakirja. Muu osa asiakirjasta annetaan.
Missä ajassa tietopyyntöön pitää vastata?
Julkisuuslain mukaan tieto julkisesta asiakirjasta annetaan mahdollisimman pian. Se annetaan viimeistään kahden viikon kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos asiakirjoja on paljon tai niissä on salassa pidettäviä osia, määräaika on enintään kuukausi. Tämä koskee tilanteita, joissa osien erottaminen vaatii tavallista enemmän työtä. Kieltäytyminen perustellaan. Pyytäjälle kerrotaan myös, että hän voi viedä asian viranomaisen ratkaistavaksi ja valittaa päätöksestä.
Mitä tiedonhallintalaki vaatii kunnan työntekijältä käytännössä?
Saapunut tai laadittu asiakirja rekisteröidään viipymättä asiarekisteriin. Käyttöoikeuksien on vastattava työtehtävää, ja tietojärjestelmien käytöstä kertyy lokia. Tiedonhallintalain 25 § velvoittaa rekisteröimään asiakirjat asiarekisteriin. Lain 16 § velvoittaa määrittelemään käyttöoikeudet tehtävien mukaan ja pitämään ne ajan tasalla. Lain 17 § velvoittaa keräämään lokitiedot käytöstä ja luovutuksista, kun järjestelmään kirjaudutaan. Työntekijän osuus on kirjata asia ja käyttää vain niitä tietoja, joita tehtävä vaatii.
Saako kunnan sivuille laittaa kokouksen esityslistan liitteineen?
Kuntalain 29 § velvoittaa kunnan kertomaan yleisessä tietoverkossa asioiden valmistelusta, kun esityslista on valmis. Tämä koskee asioita, jotka tulevat toimielinten käsittelyyn. Kunnan on samalla huolehdittava, että salassa pidettäviä tietoja ei viedä verkkoon. Myös yksityisyyden suojan on toteuduttava henkilötietojen käsittelyssä. Liite, jossa on yksittäisen asukkaan tietoja, ei kuulu verkkoon, vaikka asia olisi julkinen. Tämä on kunnissa tavallinen henkilötietojen tietoturvaloukkaus. Se tehdään huolellisuudesta, ei huolimattomuudesta.